Valtaosa venäläiseltä kaivaukselta löytyneistä luista on mammuttien. Niistä tehtiin aarin kokoisen rakennelman seiniä. Kuva: Alex Pryor
Valtaosa venäläiseltä kaivaukselta löytyneistä luista on mammuttien. Niistä tehtiin aarin kokoisen rakennelman seiniä. Kuva: Alex Pryor

Noin 25 000 vuotta sitten rakennettu luuympyrä oli kenties asumus tai rituaalipaikka.

Elämä jääkaudella oli kylmää ja karua, mutta ihminen keksi keinot selviytyä ja rakentaa suojapaikkoja vaikka mammutin luista.

Tutkijat ovat löytäneet keskiseltä Venäjältä valtavan, jääkautisen luurakennelman.

Kostenkin tasangon maaperästä Donjoen varrelta paljastui halkaisijaltaan yli 12-metrinen pyöreä rakennelma, joka on kasattu kokonaan mammutin luista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Se lienee ollut pohja jonkinlaiselle talolle tai suojapaikka ruoanvalmistuksen. Sen rakensivat 25 000 vuotta sitten alueella eläneet metsästäjäkerääjät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rakennelma on niin valtava, että siihen on tarvittu 60 mammutin luut.

Tällaisia jääkauden mammuttitalojen jäänteitä on löytynyt itäisestä Euroopasta ja Venäjältä aiemminkin.

Suuren eläinten luista on voitu rakentaa nahoilla peitettyjä majoja, joiden keskellä on tyypillisesti ollut tulisija.

Uusi löytö on kuitenkin vanhempi ja suurempi kuin mikään aiemmin tunnettu.

Luista rakennettu pohja on niin iso, että tutkijat eivät käsitä, miten näin ison rakennelman seinät ja katto olisi saatu kantamaan jääkaudella saatavilla olevilla materiaaleilla. Ainakaan nykyihmisen taidot eivät rakennelman tekoon riitä.

”Kiovalaisessa museossa on yritetty tehdä rekonstruktio tällaisesta rakennelmasta, ja siinä jouduttiin käyttämään teräspalkkeja”, kaivauksia johtanut arkeologi Alexander Pryor sanoo New Scientist -aikakauslehdelle.

Luuympyrästä erottuu, että seinien pohjaksi on aikoinaan ladottu luita 1–2 metrin paksuudelta. Näin ollen sisätilan halkaisija on ollut noin kahdeksan metriä.

”Tällaisen rakentaminen on vienyt aikaa”, kommentoi Cambridgen yliopiston arkeologi Marjolein Bosch Smithsonian Magazine -lehdessä.

”Tämä on rakennettu kestämään, kenties maamerkiksi, kohtaamispaikaksi tai seremonioita varten”, Bosch sanoo. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Pienemmissä mammuttitaloissa on käytetty vaihtelevasti eri eläinten, kuten porojen, hevosten ja kettujen luita, mutta tämä rakennelma on tehty pelkästään mammuteista.

Pohjassa on jäänteitä puuhiilestä, eli paikalla on ollut jonkinlainen tulisija.

Rakennelmassa on kenties valmistettu ruokaa sekä kuivattu ja säilötty lihaa.

Puuhiili todistaa myös, että alueella on ollut puita jopa jääkauden kylmimpinä aikoina. Hiilen jäänteistä näkyvät vuosirenkaat tosin osoittavat, että havupuut ovat olleet melko kituliaita.

Kostenkin alueelta on löytynyt paljon muitakin jääkautisia jäänteitä. Alue on selvästi ollut otollinen ja suojaisa paikka.

”On viitteitä siitä, että alueella on ollut lähteitä, jotka ovat säilyneet sulana vuoden ympäri. Vesi olisi houkuttanut paikalle eläimiä ja siis myös ihmisiä”, Pryor sanoo.

Suurista mammuteista on irronnut ravintoa ja rakennusmateriaaleja. Useiden kymmenien mammuttien kaataminen on silti ollut valtava urakka, eikä niitä mitenkään voitu metsästää kerralla.

”Norsueläimet ovat fiksuja ja reagoivat, jos niiden lauman jäseniä tapetaan”, huomauttaa arkeologi Pat Shipman Pennsylvanian osavaltionyliopistosta.

Todennäköisesti alue on houkutellut mammuttilaumoja säännöllisesti vuodesta toiseen, jolloin ihmiset ovat saattaneet metsästää niitä helposti.

Alueella on saattanut olla lähdeveden lisäksi joenylityspaikka. Nykyään lähistöllä virtaa Don.

Löydökset julkaistiin Antiquity -tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla