Kyselyn mukaan suosituimmat eläimet ovat tiikeri, leijona ja norsu. Kuva: Kimmo Taskinen / HS
Kyselyn mukaan suosituimmat eläimet ovat tiikeri, leijona ja norsu. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Eläinten käyttö mediamaisemassa hämärtää sen, että monet suositut lajit ovat uhanalaisia.

Maailman suosituimmat eläinlajit ovat lähes kaikki uhanalaisia. Eläimiä esitellään animaatioissa ja leluina niin paljon, että länsimaisen kuluttajan näkemys niiden tilasta luonnossa on saattanut hämärtyä.

Ihmiset uskovat, että suositun, lähes ikonisen eläinkuvan suosio takaa niiden selviytymisen. Lähes kaikki eläinsuosikit kuten tiikerit, leijonat ja jääkarhut ovat uhanalaisia.

Ilmiötä kuvaa kansainvälinen tutkimus, jonka julkaisi tiedelehti PLOS Biology.

Oregonin yliopiston tutkijat selvittivät kyselyillä, mistä villieläimistä yleisö pitää eniten.

Kolme suosituinta olivat tiikeri, leijona ja norsu. Niitä seurasivat kirahvi, leopardi, panda, gepardi, jääkarhu, susi ja gorilla.

”Lähes kaikkia näitä uhkaa ihminen”, sanoo William Ripple. Hän on metsäekologian professori Oregonin osavaltion yliopistossa.

Suosittuja eläimiä käytetään niin usein populaarikulttuurissa ja markkinoinnissa, että ne ovat ikään kuin virtuaalisesti elossa.

Se on petollista, koska eläimet näyttävät näissä keinotekoisissa ympäristöissä pärjäävän oikein hyvin, sanoo tutkimusta tehnyt Franck Courchamp Pariisin yliopistosta Phys.org-verkkosivustolla.

Ranskalainen esimerkiksi näkee yhden kuukauden aikana enemmän leijonia valokuvissa, sarjakuvissa, piirroksissa, ja logoissa kuin Länsi-Afrikassa on jäljellä oikeita leijonia luonnonvaraisina.

Lastenlelu Sophie-kirahvia myytiin maailmalla vuonna 2010 yli kahdeksankertaisesti se määrä, mikä oikeita kirahveja elää Afrikassa.

”Yritykset voivat tahattomasti käyttää kirahveja, gepardeja tai jääkarhuja markkinoinnissa siten, että voi syntyä väärä mielikuva, että eläimet eivät olekaan vaarassa kuolla sukupuuttoon eivätkä kaipaa suojelua”, Courchamp sanoo.

Tutkijat ehdottavat, että yritykset kertoisivat eläinten uhanalaisuudesta, jos he markkinoivat eläimillä tuotteitaan. Osa myyntituloista pitäisi aina lahjoittaa kyseisen lajin suojeluun. Näin toki tehdään jo nyt.

”Yleisö voi pitää selviönä sitä, että eläintensuojelijat tekevät kaikkensa ja ovat jo onnistuneet. Silti emme edes varmasti tiedä, kuinka monta elefanttia, gorillaa tai jääkarhua on luonnossa”, huomauttaa Ripple.

Hän tarjoaa muutamia lukuja:

Tiikereistä on jäljellä alle seitsemän prosenttia niiden määrästä ennen ihmisen vaikutusta. Ainakin kolme tiikerien alalajia eli balin-, jaavan- ja kaspiantiikerit ovat kaikki jo kuolleet sukupuuttoon.

Leijonien määrä vähenee lähes kaikkialla Afrikassa. Leijonia on arviolta alle kahdeksan prosenttia suurimmista määristä kautta aikojen. Euraasiassa elää enää noin 175 leijonaa, kaikki Intiassa.

Afrikan metsänorsujen määrä on vähentynyt 62 prosenttia yhdeksän vuoden aikana. Savanninorsun kanta on enää alle kymmenen prosenttia suurimmista luvuista. Suurin syy kantojen laskuun on salametsästys.

Pandoja on jäljellä noin 2 000. Niitä uhkaa ilmastonmuutos.

Suosituimmat villieläimet ovat maapallon suurimpia lihan- ja kasvinsyöjiä.

”Ihmiset ovat myös suuria nisäkkäitä. Se voi selittää yleisön suuren kiinnostuksen niihin. Ihmiset näyttävät pitävän isoista eläimistä enemmän kuin pienistä”, Ripple sanoo.