Buffalon yliopiston geologit väittävät, etteivät Marsin pinnan yleisesti hyväksytyt ikäarviot pidä paikkansa. Pinnan ikä taas vaikuttaa siihen, mitä tutkijat ajattelevat Marsin historiasta – siitäkin, voisiko Punaisella Planeetalta yhä löytyä bakteerit...

Buffalon yliopiston geologit väittävät, etteivät Marsin pinnan yleisesti hyväksytyt ikäarviot pidä paikkansa. Pinnan ikä taas vaikuttaa siihen, mitä tutkijat ajattelevat Marsin historiasta – siitäkin, voisiko Punaisella Planeetalta yhä löytyä bakteeritasoista elämää.

”Tutkimustuloksemme voi muuttaa kaiken, mitä tiedämme Marsin pintarakenteiden iästä”, sanoo Tracy Gregg yliopistonsa tiedotteessa. Gregg työtovereineen tutkii niin sanottua Hesperian Planumia, jonka on jo 20 vuoden ajan ajateltu edustavan toista Marsin kolmesta aikakaudesta.

Ryhmä keskittyi selvittämään, koostuuko koko alue samanikäisistä geologisista muodostelmista. Kun geologi ei pääse käsiksi kiveen, jonka ikää hän määrittää, hän laskee siihen osuneita kraatereita. Mitä useampi kraateri, sitä vanhempi muodostelma. Gregg keräsi käyttöönsä kaikki alueelta otetut kuvat ja mittaukset. Hän huomasi, että tulivuori on sylkenyt laavaansa odotettua huomattavasti laajemmalle alueelle. Sen takia Hesperian Planumilla on hyvin eri ikäisiä muodostelmia.

"Olemme päätymässä siihen, että Hesperia Planumin ikä eroaa paljon aiemmin luullusta. Koska aluetta on käytetty Marsin ikämäärityksen perustana, myös tietomme sen iästä tulee muuttumaan”, Gregg sanoo.

Jos Mars osoittautuu paljon luultua vanhemmaksi, voidaan olettaa, että planeetta “jähmettyi” oletettua aikaisemmin. Silloin myös mahdollisuus löytää Marsista aktiivista elämää pienenee. ”Toisaalta, jos Punainen Planeetta nuorenee, siinä voi yhä olla tuliperäisyyttä, joka lisää elämän löytymisen todennäköisyyttä", Gregg pohtii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla