Tänne jotkut haluavat matkustaa palaamatta. Kuva: NASA/JPL
Tänne jotkut haluavat matkustaa palaamatta. Kuva: NASA/JPL

Yksi matkaajista syyttää Mars Onea huiputuksesta.

Ihmisiä planeetta Marsin pinnalla jo 2020-luvulla? Siihen pyrkii hanke Mars One. Avaruusinsinöörit ovat arvostelleet kovin sanoin hollantilaisen liikemiehen Bas Lansdorpin Mars One-hanketta. Se alkoi toukokuussa 2012 ja jatkuu yhä.

Marsiin on kovalla mediakohulla jo valittu sata ihmistä. Yksi valituista oli Joseph Roche, kasvatustieteen apulaisprofessori Trinity Collegesta Dublinista Irlannista. Hänellä on tutkinto myös astrofysiikasta.

Roche sanoo, ettei koskaan ottanut hakemusta vakavasti vaan osallistui silkasta uteliaisuudesta. Roche antoi hakua varten vain kymmenminuutisen haastattelun verkkopuhelin Skypen välityksellä ja hankki lääkärintodistuksen itse. Haussa hän ei joutunut psykologisiin testeihin eikä hänen kuntoaan testattu millään lailla, kertoo verkkolehti medium.com.

Esimerkiksi Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa vaatii avaruuslentäjiltä alkajaisiksi tuhat tuntia lentokokemusta.

Julkisuudessa on kerrottu, että Mars One sai koko maailmasta yli 200 000 hakemusta. Oikea luku on Rochen mukaan 2761. Roche ei ole koskaan nähnyt ketään 99 muusta valitusta.

Helmikuussa valitut saivat ohjeet, kuinka käsitellä mediaa. Jos haastattelusta saa rahaa, on siitä annettava 75 prosenttia Mars One -hankkeelle. Valitettujen listalla kärkeen pääsevät Rochen mukaan ne, jotka keräävät hankkeeseen eniten rahaa.
Tv-yhtiö Endemol lopetti neuvottelut Mars Onen kanssa helmikuussa.

Mainossopimuksia ei vielä ole tehty yhdenkään suuren tavaramerkin kanssa.
Mars One sai värvättyä hollantilaisen fysiikan nobelistin Gerard 't Hooftin neuvonantajaksi. Hän tosin on sanonut, että Marsiin ei päästä kymmenessä vaan kymmenissä vuosissa.

"Painajainen on, että ihmiset yhä antavat rahaa tälle hankkeelle, vaikka se kaatuu väistämättä", sanoo Roche. Hanke on kerännyt jo satoja tuhansia dollareita.

Ihmiset voivat ennen pitkää menettää Rochen mukaan luottamuksen Nasaan, ja kukaties, tieteeseen ja tutkimukseen.

Hankeen perustaja Lansdopr vastaa Rochen syytöksiin videolla Youtubessa. Hän väittää, että Rochen syytökset eivät pidä paikkaansa.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Marsin-matkaa kaavailevan hankkeen ympärillä kiehuu

taucalm kirjoitti: JPI 24.03.2015 klo 21:51 No ok. Joko huiputusta, ylioptimismia tai huiputukseksi muuttunutta alunperin ylioptimismia tyyliin: Kun ei onnistu, niin otanpa ainakin vähän hyötyä itselleni. En siis usko, että koko homma välttämättä oli alunperin pelkkä huiputusyritys. Nasa, vai Mars One vai molemmat? NASAn alkuperäinen tehtävä oli Sputnikin aiheuttaman paniikin jälkeen kiriä kiinni Neuvostoliiton etumatka ohjus- ja avaruusteknologiassa. Tämä tehtävä tuli täytettyä viimeistään...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä