Mars Science Laboratory -alus kuljetti Mars-kulkijaa ja mittasi säteilyä 530 miljoonan kilometrin matkallaan 253 päivän ajan.
Mars Science Laboratory -alus kuljetti Mars-kulkijaa ja mittasi säteilyä 530 miljoonan kilometrin matkallaan 253 päivän ajan.

Jo yksi reissu veisi elinikäisen annoksen rajoille.

Curiosity-kulkijan Marsiin vuonna 2012 rahdannut avaruusalus pohjusti myös ihmisten matkoja, sillä aluksen mittarit rekisteröivät säteilypommituksen, johon tuolla reitillä joutuu. Yhdellä edestakaisella Marsin-matkalla ihminen keräisi valtaosan suositellusta elinikäisestä säteilyannoksestaan, raportoivat yhdysvaltalaiset ja saksalaiset tutkijat Science-lehdessä. Ja tuohon on laskettu pelkät siirtymät, ei oleskelua Marsissa, he huomauttavat.

Avaruusmatkan säteilykuorma syntyy pääosin kosmisista säteistä: ulkoavaruudesta tulevista suurienergiaisista hiukkasista, joita alusten suojakilvet eivät pysty juuri pysäyttämään. Kilvet suojaavat paremmin säteilykuorman toiselta aiheuttajalta: Auringon purkauksista sinkoavilta suurienergiaisilta hiukkasilta.

Cary Zeitlin Southwest-tutkimuslaitoksesta Coloradosta kollegoineen laski, että lyhimmälläkin mahdollisella edestakaisella Marsin-matkalla ihminen saisi nykyisentyyppisissä avaruusaluksissa noin 0,66 sievertin säteilyannoksen. Nykysuositus koko elämän aikaiselle säteilyannokselle on yksi sievert, ja se lisää tappavan syövän saamisen todennäköisyyttä 5,5 prosentilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Säteilyannokseltaan Marsin-matka vastaa kokovartalokuvan ottamista tietokonetomografialla joka viides tai kuudes päivä, Zeitlin kuvailee laitoksensa tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Auringon hiukkaset voisi ihmisiä kuljettavassa aluksessa torjua kilvin, mutta kosmisille säteille ei voi nykykeinoin tehdä paljoakaan. – Edes kolmenkymenen sentin paksuinen alumiiniseinä ei juuri vähentäisi niiden annosta, Zeitlin sanoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla