Maapallon punainen pikkusisar ei toistaiseksi ole osoittanut elämän merkkejä. Kiviplaneettojen kokovertailussa myös Venus ja Merkurius.
Maapallon punainen pikkusisar ei toistaiseksi ole osoittanut elämän merkkejä. Kiviplaneettojen kokovertailussa myös Venus ja Merkurius.

Mars-kulkija ei yllättäen löytänyt metaania lainkaan.

Marsin kaasukehästä on Maassa tai avaruudessa olevilla laitteilla aiemmin tunnistettu metaania, joka saattaisi viitata mikrobien toimintaan. Nyt Mars-kulkija, joka analysoi kaasuja paikan päältä, ei kuitenkaan tutkijoiden yllätykseksi löytänyt metaania lainkaan. Nasassa ja yhdysvaltalaisissa yliopistoissa analysoidun tuloksen julkaisi Science-lehti.

Maapallon ilmakehän metaanista yli 90 prosenttia on eloperäistä: sitä tuottavat tietyt arkit eli arkkieliöt, bakteereita muistuttavat mikrobit. Siksi metaani – ainakin jos sitä olisi ollut runsaasti – olisi Marsissakin voinut olla merkki mikroskooppisesta elämästä. Lisäksi metaania voi syntyä tiettyjen mineraalien kemiallisissa reaktioissa, ja sitä voi myös pudota avaruudesta meteoriittien, komeettojen ja avaruuspölyn mukana.

Maapallolta ja satelliiteista käsin on mitattu Marsin kaasukehästä paikoin jopa useiden kymmenien miljardisosien metaanipitoisuuksia. Marsin pinnalla kulkeva robottigeologi Curiosity ei kuitenkaan löytänyt spektrometrillään metaanin pihaustakaan, ja laitteen herkkyyden perusteella tutkijat arvioivat, että jos metaania ylipäätään on, sitä voisi olla enintään 1,3 miljardisosaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulos saa ihmettelemään aiempia mittauksia. Vaikka huippuarvot olivat paikallisia, metaania pitäisi löytyä sekoittuneena Marsin koko kaasukehään. Marsissa ei tiedetä olevan muita metaanin hajoamistapoja kuin valokemiallinen hajoaminen, ja sellainen kestää satoja vuosia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulos vähentää suuresti sen todennäköisyyttä, että Marsissa olisi merkittävää metaania tuottavaa mikrobitoimintaa, tutkijat päättelevät. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla