Hellaksen törmäyskraatterin alueella sijaitsevan vuoren rinteessä on ”valumajälkiä”. Tutkijat arvelevat, että ne ovat muodostuneet lumen ja jään valuessa ympäröivälle tasangolle. Kuvan alue on leveydeltään 32 kilometriä. Kuva: ESA/DLR/FU
Hellaksen törmäyskraatterin alueella sijaitsevan vuoren rinteessä on ”valumajälkiä”. Tutkijat arvelevat, että ne ovat muodostuneet lumen ja jään valuessa ympäröivälle tasangolle. Kuvan alue on leveydeltään 32 kilometriä. Kuva: ESA/DLR/FU

Marsin kiistellyt muodostumat paljastuivat vesijääksi, mikä ilahduttaa muinaisen elämän etsijöitä.

Kiviaines kätkee alleen valtavia jäätiköitä Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla. Näin päätteli Texasin yliopistossa Austinissa työskentelevä John Holt kollegoineen Nasan Mars Reconnaissance Orbiter –luotaimen mittauksista.

Kaikuluotaukset Hellas Planitia –törmäyskraatterin alueella paljastivat jo pitkään tunnettujen, jyrkiltä harjanteilta viettävien loivien rinteiden todella koostuvan vesijäästä. Paksuudeltaan jäätiköt ovat kilometrin luokkaa ja jo yksi jäätikkö peittää kolme kertaa Los Angelesia laajemman alueen. Vastaavia muodostelmia on myös planeetan pohjoispuoliskolla.

Tutkijat arvelevat jäätiköiden olevan muisto miljoonien vuosien takaa, jolloin planeetan akseli oli nykyistä kaltevampi. Mars saattoi olla silloin jopa suurelta osin jään peitossa. Muualla kuin navoilla jää on voinut säilyä vain sitä peittävän kivikerroksen ansiosta.

Marsin luultua laajemmalle ulottuvat jääalueet ilahduttavat muinaisen elämän etsijöitä. Lisäksi jäästä voi olla hyötyä, mikäli ihminen vielä joskus perustaa tukikohdan tai siirtokunnan Marsiin.

Tutkimuksen julkaisi Science