Tasavallan presidentti Kyösti Kallio puhuu stadionin vihkiäisjuhlassa 12.6.1938.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio puhuu stadionin vihkiäisjuhlassa 12.6.1938.

Äänestäjät valitsevat mieluiten matalalta puhuvan ehdokkaan.

Äänestäjä antaa herkemmin äänensä matalalta kuin korkealta puhuvalle miehelle, osoittivat kanadalaisen McMaster-yliopiston tutkijat. Heidän mukaansa tulos vihjaa, että muinoin muodostetut käsitykset ohjailevat edelleen johtajavalintojamme.

"Pidämme miehen matalaa puheääntä merkkinä dominanssista, mikä taas kytkeytyy johtajuuteen", sanoo Cara Tigue McMaster-yliopistosta. "Esivanhemmillemme oli tärkeä osata tulkita vihjeitä johtajan ominaisuuksista, koska johtaja vaikutti suuresti ryhmän yksilöiden mahdollisuuksiin selvitä hengissä ja lisääntyä."

Testatakseen puheääneen liittyviä nykymielleyhtymiä, tutkijat muunsivat Yhdysvaltojen presidenttien arkistoituja puheita eri sävelkorkeuksille.

Äänitteitä soitettiin koehenkilöille, ja heitä pyydettiin arvioimaan kunkin puhujan ominaisuuksia kuten älykkyyttä, dominanssia, johtajuutta, rehellisyyttä ja puoleensavetävyyttä. Koehenkilöt saivat myös kertoa, minkä äänen haltijaa he äänestäisivät sodan ja rauhan aikana.

Kävi ilmi, että joka tilanteessa koehenkilöt valitsivat matalammalta puhuvan henkilön.

Poliittiset strategit ovat jo pitkään ottaneet huomioon puheäänen korkeuden ehdokkaidensa esiintymisissä, mutta se, että äänestäjät valitsevat mieluiten matalaäänisen vaihtoehdon, testattiin kokeellisesti vasta nyt.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu selville, että sekä miehet että naiset pitävät matalaa ääntä viehättävämpänä kuin korkeaa.

Tutkimuksen julkaisi Evolution and Human Behavior.