Ote Jakob Bernoullin Ars Conjectandista 1713.
Ote Jakob Bernoullin Ars Conjectandista 1713.

Tuoreen tutkimuksen mukaan sukupuoliero matematiikkataidoissa kumpuaa ilmeisesti kulttuurista.

"Olen liian nätti matikkaan" luki Yhdysvalloissa myydyssä tyttöjen T-paidassa. Kiukkuisen vastaanoton myötä paita vedettiin kaupoista, mutta keskustelu jatkaa vellomistaan. Oliko närkästyminen oikeutettua – vai olisiko aika hyväksyä, että pojat vaan ovat parempia matematiikassa kuin tytöt?

Uusi, laaja tutkimus osoittaa, että moni matemaattisista sukupuolieroista esitetty väite ei pidä paikkaansa.

Matematiikan professori Jonathan Kane Wisconsin-Whitewaterin yliopistosta kollegansa Janet Mertzin kanssa havaitsivat, että useiden mittausten nojalla tytöt pärjäävät matematiikassa siinä missä pojatkin. Monissa maissa keski- ja ylätasolla matemaattista sukupuolieroa ei ilmene lainkaan. Toisissa, erityisesti Yhdysvalloissa, ero on viime vuosikymmeninä kaventunut. Esimerkiksi yläasteella tyttöjen ja poikien testitulokset ovat nyt tasoissa, vaikka 40 vuotta sitten sukupuoliero oli merkittävä.

Niin ikään matemaattisesti lahjakkaiden opiskelijoiden koostumus on muuttunut. 1970-luvulla poika-tyttö-suhdeluku tässä ryhmässä oli 13:1, nyt luku on 3:1. Niin ikään matemaattisten tieteiden naistohtorien määrä on kivunnut viidestä prosentista kolmeenkymmeneen viime vuosikymmeninä.

"Jos pojille olisi jokin "matematiikkageeni", joka tytöiltä puuttuu, maiden välisiä eroja tai ajallisia muutoksia ei löytyisi", tutkijat toteavat.

Osa selvityksistä kuitenkin paljastaa edelleen sukupuolieroja matemaattisissa suorituksissa. Kane ja Mertz analysoivat selittäviä tekijöitä kansanvälisestä aineistosta.

Yksi näistä hypoteettisista selityksestä on se, että miesten älyssä on enemmän hajontaa kuin naisten, eli matematiikassa sekä lahjakkaita että tumpeloita miehiä on enemmän kuin naisia. Kane ja Mertz vertailivat matematiikkataitojen kirjoa kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa. Muun muassa kansainvälinen TIMSS-tutkimus 2007 osoitti, että poikien ja tyttöjen suoritusten vaihtelun suhdeluku (variance ratio) oli taivanilaisilla kahdeksasluokkalaisilla 1.31 eli poikien taidoissa oli suurempi hajonta kuin tyttöjen. Sen sijaan Marokossa suhdeluku oli 1, joten sukupuolieroa taitojen kirjossa ei löytynyt. Tunisiassa luku oli 0,91, mikä tarkoittaa sitä, että tyttöjen tuloksissa oli enemmän vaihtelua kuin poikien.

Tutkijoiden mukaan miesten älykkyyserot eivät voi siis selittää eroja matematiikan tuloksissa.

Kane ja Mertz uskovatkin, että erot kumpuavat sosiokulttuurisista tekijöistä. He havaitsivat, että matemaattiset taidot ovat paremmat sekä tytöillä että pojilla maissa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on paremmalla tolalla kuin niissä, joissa se ei ole.

Tutkimuksen julkaisi Notices of the American Mathematical Society.

Kasvontunnistusohjelma erottaa eri-ikäisenä otetuista kuvista saman lapsen.

Lasten katoamiset ja kaappaukset ovat maailmalla yleisempi ongelma kuin Suomessa. Moni vanhempi kantaa mukanaan kadonneen valokuvaa.

Sitä voi käyttää todisteena. Mutta kun katoamisesta on aikaa, valokuvan arvo kadonneen etsinnässä hiipuu. Ihminen kun voi näyttää hyvin erilaiselta muutaman vuoden kuluttua.

Nyt kuvien vertailuun esimerkiksi poliisin avuksi on otettu avuksi tekoäly. Se voisi löytää kadonneen henkilön valokuvan avulla nopeammin kuin ihminen.

Poliisilla on jo käytössä eri ohjelmia, joilla he vertailevat valokuvia. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan, kun kadonnut on yli 20-vuotias.

Tietojenkäsittelytieteen tutkija Debayan Deb Michiganin osavaltion yliopistosta kehitti ryhmineen kasvoja tunnistavan laskentaohjelman. Algoritmi tunnistaa eri-ikäisistä kasvoista samoja piirteitä.

Deb kehitti ohjelmaa antamalla sille tuhat kuvaa 2–18-vuotiaista lapsista. Jokainen lapsi oli kuvattu ainakin neljä eri kertaa kuuden vuoden aikana.

Tekoäly löysi oikean lapsen kuvia vertailemalla 80 prosentissa tapauksista, kertoo arxivessa julkaistu tutkimus.

Jos kuvat oli otettu alle vuoden välein, tekoäly löysi saman henkilön kasvonpiirteet yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tunnistus laski 73 prosenttiin, jos kuvien välillä oli kulunut yli kolme vuotta.

Ryhmä yrittää nyt kouluttaa tekoälyä löytämään lapsi kuvista, joiden välissä on kulunut usea vuosi, kertoo New Scientist.

Sähköinen stimulointi aktivoi aivot alttiiksi harjoitukselle.

Netistä saa korvakuulokkeita, jotka lupaavat lisää taitoa, voimaa ja kestävyyttä, kertoo Helsingin Sanomien juttu.

Kalifornialaisen yrityksen Halon kuulokkeiden sanka antaa aivokuorelle sähköistä stimulaatiota. Kun urheilusuoritusta tai musiikkikappaletta treenaa stimuloiduin aivoin, harjoituksen vaikutus tehostuu, yritys vakuuttaa.

Newsweek-lehden mukaan yhdysvaltalaiset urheilijat ovat toimineet koekäyttäjinä. Halon omassa tutkimuksessa stimulaatiota saaneiden urheilijoiden ponnistusvoima lisääntyi kuukauden harjoittelun aikana selvästi enemmän kuin lumekuulokkeita käyttäneellä ryhmällä.

Periaatteessa tällainen neurodoping voi toimia.

”Sille on neurofysiologista perustaa”, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja kliinisen neurofysiologian professori Satu Jääskeläinen.

Niin sanotulla transkraniaalisella tasavirtastimulaatiolla eli tDCS:llä voidaan nostaa aivokuoren aktiivisuustasoa eli valmiutta hermoimpulsseihin. Olemassa olevat hermoyhteydet tehostuvat. Samalla lisääntyy aivoalueen muovautuvuus eli kyky muodostaa uusia yhteyksiä.

Sähköistä stimulointia on kehitetty ennen kaikkea sairauksien hoitoon, mutta myös sen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu.

Tieteellisissä kokeissa se on parantanut terveiden koehenkilöiden reaktioaikoja, tehostanut motorista oppimista ja parantanut kognitiivista suorituskykyä.

Sillä on pystytty jopa parantamaan kestävyyttä. Uupumukseen asti ajetuissa pyöräilytesteissä stimulaatiota saaneet koehenkilöt pystyvät jatkamaan pidempään kuin verrokkiryhmä.

Se on lyhentänyt reaktioaikoja ja lisännyt reiden ojennusvoimaa. Sillä on pystytty hillitsemään käsien vapinaa, josta ampujat haluavat päästä eroon.

Stimuloidut koehenkilöt ovat omaksuneet taitoja nopeammin ja pystyneet toistamaan oppimaansa täsmällisemmin.

Kuitenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kihun johtaja Sami Kalaja kertoo HS:n jutussa, että nykynäytön perusteella huippu-urheilussa vaikutukset olisivat heikot tai jopa olemattomat.

Suurimpia vaikutuksia aivostimulaatiolla on saatu koehenkilöillä, joilla on aivojen toiminnassa jokin vajaus tai häiriö. Terveillä havaitut muutokset ovat pienempiä.

Kysely

Kokeilisitko neurodopingia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10655
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Kokeilisitko neurodopingia?

MooM kirjoitti: Tasavirtastimulaatiolla (TDCS) on tutkitusti vaikutusta, tuosta laitteesta en tiedä. Vaikutus riippuu siitä, minkä aivoalueiden välille virta laitetaan ja miten päin. Duodecimissä: http://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo12996 "TMS:n avulla tuotettujen motoristen herätevasteiden mittaamisen hyödyllisyyttä osana heikkoon sähkövirtaan perustuvien stimulaatiomenetelmien perustutkimusta rajoittaa se, että menetelmä kuvaa ainoastaan liikeaivokuoren vasteita, eivätkä tulokset...
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.