Ote Jakob Bernoullin Ars Conjectandista 1713.
Ote Jakob Bernoullin Ars Conjectandista 1713.

Tuoreen tutkimuksen mukaan sukupuoliero matematiikkataidoissa kumpuaa ilmeisesti kulttuurista.

"Olen liian nätti matikkaan" luki Yhdysvalloissa myydyssä tyttöjen T-paidassa. Kiukkuisen vastaanoton myötä paita vedettiin kaupoista, mutta keskustelu jatkaa vellomistaan. Oliko närkästyminen oikeutettua – vai olisiko aika hyväksyä, että pojat vaan ovat parempia matematiikassa kuin tytöt?

Uusi, laaja tutkimus osoittaa, että moni matemaattisista sukupuolieroista esitetty väite ei pidä paikkaansa.

Matematiikan professori Jonathan Kane Wisconsin-Whitewaterin yliopistosta kollegansa Janet Mertzin kanssa havaitsivat, että useiden mittausten nojalla tytöt pärjäävät matematiikassa siinä missä pojatkin. Monissa maissa keski- ja ylätasolla matemaattista sukupuolieroa ei ilmene lainkaan. Toisissa, erityisesti Yhdysvalloissa, ero on viime vuosikymmeninä kaventunut. Esimerkiksi yläasteella tyttöjen ja poikien testitulokset ovat nyt tasoissa, vaikka 40 vuotta sitten sukupuoliero oli merkittävä.

Niin ikään matemaattisesti lahjakkaiden opiskelijoiden koostumus on muuttunut. 1970-luvulla poika-tyttö-suhdeluku tässä ryhmässä oli 13:1, nyt luku on 3:1. Niin ikään matemaattisten tieteiden naistohtorien määrä on kivunnut viidestä prosentista kolmeenkymmeneen viime vuosikymmeninä.

"Jos pojille olisi jokin "matematiikkageeni", joka tytöiltä puuttuu, maiden välisiä eroja tai ajallisia muutoksia ei löytyisi", tutkijat toteavat.

Osa selvityksistä kuitenkin paljastaa edelleen sukupuolieroja matemaattisissa suorituksissa. Kane ja Mertz analysoivat selittäviä tekijöitä kansanvälisestä aineistosta.

Yksi näistä hypoteettisista selityksestä on se, että miesten älyssä on enemmän hajontaa kuin naisten, eli matematiikassa sekä lahjakkaita että tumpeloita miehiä on enemmän kuin naisia. Kane ja Mertz vertailivat matematiikkataitojen kirjoa kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa. Muun muassa kansainvälinen TIMSS-tutkimus 2007 osoitti, että poikien ja tyttöjen suoritusten vaihtelun suhdeluku (variance ratio) oli taivanilaisilla kahdeksasluokkalaisilla 1.31 eli poikien taidoissa oli suurempi hajonta kuin tyttöjen. Sen sijaan Marokossa suhdeluku oli 1, joten sukupuolieroa taitojen kirjossa ei löytynyt. Tunisiassa luku oli 0,91, mikä tarkoittaa sitä, että tyttöjen tuloksissa oli enemmän vaihtelua kuin poikien.

Tutkijoiden mukaan miesten älykkyyserot eivät voi siis selittää eroja matematiikan tuloksissa.

Kane ja Mertz uskovatkin, että erot kumpuavat sosiokulttuurisista tekijöistä. He havaitsivat, että matemaattiset taidot ovat paremmat sekä tytöillä että pojilla maissa, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on paremmalla tolalla kuin niissä, joissa se ei ole.

Tutkimuksen julkaisi Notices of the American Mathematical Society.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.