Caenorhabditis elegans
Caenorhabditis elegans

Ihminen oppii kokemuksen kautta välttämään myrkyllisiä ruokia. Sama mekanismi jyllää myös vaatimattomissa sukkulamadoissa.

Ihminen oppii kokemuksen kautta välttämään myrkyllisiä ruokia. Sama mekanismi jyllää myös vaatimattomissa sukkulamadoissa.

Kun ihminen haistaa ateriaa, jollainen on aiemmin aiheuttanut vatsanpuruja, hän jättää sen suosiolla väliin. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sukkulamadotkin (Caenorhabditis elegans) oppivat nopeasti varomaan hajuja, jotka ovat peräisin tutuista ruokamyrkytysbakteereista.

Sukkulamadot etenevät ravintoa kohta hajuaistinsa avulla. Luonnossa ne törmäävät monentyyppisiin bakteereihin. Madot nielevät bakteereja ja saavat niistä ruokamyrkytyksen kaltaisia infektioita. Osa myrkytyksistä päättyy madon kuolemaan. Nature –lehden julkaisemassa laboratoriokokeessa havaittiin, että sukkulamadot oppivat välttämään tietynlaisia bakteereja. Pienestä pitäen myrkyllisten bakteerien kansoittamassa ympäristössä eläneet sukkulamadot oppivat välttämään vaaroja. Lempeämpiin bakteereihin tottuneet madot taas tekevät outoon ympäristöön joutuessaan karkeita virhearvioita: ne nielevät pahaa aavistamatta äkäisiä pöpöjä ja menehtyvät.

Sukkulamadolla on vaatimattomat 302 hermosoluja. Tutkimus osoittaa, että ruokamyrkytyksen välttämisen taustalla lymyävät solutason oppimismekanismit ovat hyvin vanhaa perua.