Mehiläinen älyää enemmän kuin on luultu. Kuva: Kimmo Taskinen
Mehiläinen älyää enemmän kuin on luultu. Kuva: Kimmo Taskinen

Tarhamehiläinenkin ymmärtää, että tyhjä on vähemmän kuin yksi.

Tarhamehiläisellä on mitättömän pienet aivot, mutta se näyttää olevan paljon luultua älykkäämpi. Jo aiemmin on havaittu, että mehiläinen osaa periaatteessa laskea neljään ja oppii hahmottamaan erilaisia abstrakteja kuvioita.

Nyt eläinten älykkyyteen erikoistunut tutkijaryhmä esittää Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että mehiläinen kykenee ymmärtämään, mikä on enemmän ja mikä vähemmän, ja pystyy jopa hahmottamaan nollan tai niin sanotun tyhjän joukon käsitteen. Tämä nostaisi mehiläiset hoksottimiensa puolesta samaan kerhoon kuin papukaijat tai jopa pienet ihmislapset.

Tutkijaryhmä opetti ensin mehiläisiä hahmottamaan, kumpi niiden näkemistä kuvioista on enemmän ja kumpi vähemmän. Pörisijät houkuteltiin seinälle, johon oli kiinnitetty kaksi valkoista paneelia. Paneeleissa oli eri määrä mustia kuvioita, jotka mehiläiset kykenevät havaitsemaan.

Ruoalla palkitsemalla osa mehiläisistä opetettiin valitsemaan se paneeli, jossa oli vähemmän kuvioita. Osa koulutettiin valitsemaan enemmän kuvioita sisältävä paneeli. Mehiläiset oppivat nopeasti, kummasta valinnasta saa herkkupalkinnon.

Sitten tehtävää vaikeutettiin. Mehiläisille esitettiin paneeli, jossa ei ollut kuvioita lainkaan. Sen vieressä oli paneeli, jossa oli yksi tai useampi kuvio. Ne mehiläiset, jotka oli opetettu valitsemaan aina vähemmän kuvioita sisältävä paneeli, valitsivatkin useimmiten tyhjän paneelin. Vastaavasti ne pörriäiset, jotka olivat tottuneet hakeutumaan runsaskuvioisemman paneelin luokse, toimivat niin myös tässä tilanteessa.

Siis aivan kuin mehiläinen ymmärtäisi, että tyhjä on vähemmän kuin kuvioitu paneeli, tai että nolla on vähemmän kuin yksi. Mehiläiset pärjäsivät sitä paremmin, mitä enemmän tyhjän paneelin viereisessä paneelissa oli kuvioita. Niiden oli helpompi valita tyhjä ruutu, kun viereisessä oli esimerkiksi neljä tai viisi kuviota.

Tutkijat kirjoittavat, että vastaava on havaittu myös ihmislapsilla. Ikään kuin mehiläiset ja älykkäämmät olennot hahmottaisivat nollan tai tyhjän käsitettä hieman samalla tavoin.

Tutkimus osoittaa, että mehiläiset ymmärtävät suuruusjärjestyksiä, mutta siitä kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita, että ne välttämättä kykenisivät ymmärtämään nollaa. Voi olla, että ne vain oppivat ymmärtämään, kuinka todennäköistä on saada palkinto mistäkin valinnasta, huomauttaa eläinten kognitiota tutkiva tohtori Clint Perry Lontoon Queen Mary -yliopistosta Smithsonian Magazine -lehdessä.

Aina kohti pienempää valintaa koulutetut mehiläiset siis oppivat, että valitsemalla tyhjän ruudun ne saavat palkinnon joka kerta, kun taas valitsemalla esimerkiksi ruudun, jossa on yksi kuvio, ne palkittiin 80 prosenttia ajasta, ja niin edespäin. Ehkä mehiläiset pikemminkin pyörittivät todennäköisyyksiä kuin sinänsä ymmärsivät tyhjän ruudun ideaa.

”Pidän mahdollisena, että mehiläiset voisivat käsittää nollan. Kyky laskea ja arvioida numeroiden arvoa antaisi niille edun selviytymistaistelussa. Mutta kokeet pitää vielä toistaa ja varmistua tulosten tulkinnasta”, Perry sanoo.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt12.5.2014

Mehiläinenkin ymmärtää nollan

Useilla hyönteisillä on valokuvamuisti ja esim. mehiläinen kykenee tunnistamaan eri ihmisten kasvot https://www.tiede.fi/keskustelu/27658/ketju/aistinelimet?page=4 Valokuvamuistiin perustuen mehiläinen voisi oppia eri kuvajoukoista saadut palkintomäärät. Kuviosarjan viimeinen kuva "ei yhtään" vastaisi tuntemuksiltaan nollaa kappaletta. Tyhjän joukon käsitettä tuskin eläin voi mieltää..
Lue kommentti
Japetus
Seuraa 
Viestejä10809
Liittynyt20.6.2009

Mehiläinenkin ymmärtää nollan

Käyttäjä4499][quote=käyttäjä-3779 kirjoitti: Useilla hyönteisillä on valokuvamuisti ja esim. mehiläinen kykenee tunnistamaan eri ihmisten kasvot. Mitään sellaista kuin valokuvamuisti ei ole osoitettu olevan olemassa ylipäätään, oli laji mikä tahansa. Kasvontunnistuskaan ei ole mitään erityistä. Useat hyönteislajit ovat riippuvaisia tietyistä kasveista ja on etevä tunnistamaan ne muiden joukosta. Sopivalla koulutksella sama kyky mahdollistaa myös ihmiskasvojen erottamisen toisistaan. Mitään...
Lue kommentti

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
o_turunen arvostaa rehellisyyttä: "Minä en todellakaan kuse housuuni vaan sinun silmääsi."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"