Mehiläinen älyää enemmän kuin on luultu. Kuva: Kimmo Taskinen
Mehiläinen älyää enemmän kuin on luultu. Kuva: Kimmo Taskinen

Tarhamehiläinenkin ymmärtää, että tyhjä on vähemmän kuin yksi.

Tarhamehiläisellä on mitättömän pienet aivot, mutta se näyttää olevan paljon luultua älykkäämpi. Jo aiemmin on havaittu, että mehiläinen osaa periaatteessa laskea neljään ja oppii hahmottamaan erilaisia abstrakteja kuvioita.

Nyt eläinten älykkyyteen erikoistunut tutkijaryhmä esittää Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että mehiläinen kykenee ymmärtämään, mikä on enemmän ja mikä vähemmän, ja pystyy jopa hahmottamaan nollan tai niin sanotun tyhjän joukon käsitteen. Tämä nostaisi mehiläiset hoksottimiensa puolesta samaan kerhoon kuin papukaijat tai jopa pienet ihmislapset.

Tutkijaryhmä opetti ensin mehiläisiä hahmottamaan, kumpi niiden näkemistä kuvioista on enemmän ja kumpi vähemmän. Pörisijät houkuteltiin seinälle, johon oli kiinnitetty kaksi valkoista paneelia. Paneeleissa oli eri määrä mustia kuvioita, jotka mehiläiset kykenevät havaitsemaan.

Ruoalla palkitsemalla osa mehiläisistä opetettiin valitsemaan se paneeli, jossa oli vähemmän kuvioita. Osa koulutettiin valitsemaan enemmän kuvioita sisältävä paneeli. Mehiläiset oppivat nopeasti, kummasta valinnasta saa herkkupalkinnon.

Sitten tehtävää vaikeutettiin. Mehiläisille esitettiin paneeli, jossa ei ollut kuvioita lainkaan. Sen vieressä oli paneeli, jossa oli yksi tai useampi kuvio. Ne mehiläiset, jotka oli opetettu valitsemaan aina vähemmän kuvioita sisältävä paneeli, valitsivatkin useimmiten tyhjän paneelin. Vastaavasti ne pörriäiset, jotka olivat tottuneet hakeutumaan runsaskuvioisemman paneelin luokse, toimivat niin myös tässä tilanteessa.

Siis aivan kuin mehiläinen ymmärtäisi, että tyhjä on vähemmän kuin kuvioitu paneeli, tai että nolla on vähemmän kuin yksi. Mehiläiset pärjäsivät sitä paremmin, mitä enemmän tyhjän paneelin viereisessä paneelissa oli kuvioita. Niiden oli helpompi valita tyhjä ruutu, kun viereisessä oli esimerkiksi neljä tai viisi kuviota.

Tutkijat kirjoittavat, että vastaava on havaittu myös ihmislapsilla. Ikään kuin mehiläiset ja älykkäämmät olennot hahmottaisivat nollan tai tyhjän käsitettä hieman samalla tavoin.

Tutkimus osoittaa, että mehiläiset ymmärtävät suuruusjärjestyksiä, mutta siitä kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita, että ne välttämättä kykenisivät ymmärtämään nollaa. Voi olla, että ne vain oppivat ymmärtämään, kuinka todennäköistä on saada palkinto mistäkin valinnasta, huomauttaa eläinten kognitiota tutkiva tohtori Clint Perry Lontoon Queen Mary -yliopistosta Smithsonian Magazine -lehdessä.

Aina kohti pienempää valintaa koulutetut mehiläiset siis oppivat, että valitsemalla tyhjän ruudun ne saavat palkinnon joka kerta, kun taas valitsemalla esimerkiksi ruudun, jossa on yksi kuvio, ne palkittiin 80 prosenttia ajasta, ja niin edespäin. Ehkä mehiläiset pikemminkin pyörittivät todennäköisyyksiä kuin sinänsä ymmärsivät tyhjän ruudun ideaa.

”Pidän mahdollisena, että mehiläiset voisivat käsittää nollan. Kyky laskea ja arvioida numeroiden arvoa antaisi niille edun selviytymistaistelussa. Mutta kokeet pitää vielä toistaa ja varmistua tulosten tulkinnasta”, Perry sanoo.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1533
Liittynyt12.5.2014

Mehiläinenkin ymmärtää nollan

Useilla hyönteisillä on valokuvamuisti ja esim. mehiläinen kykenee tunnistamaan eri ihmisten kasvot https://www.tiede.fi/keskustelu/27658/ketju/aistinelimet?page=4 Valokuvamuistiin perustuen mehiläinen voisi oppia eri kuvajoukoista saadut palkintomäärät. Kuviosarjan viimeinen kuva "ei yhtään" vastaisi tuntemuksiltaan nollaa kappaletta. Tyhjän joukon käsitettä tuskin eläin voi mieltää..
Lue kommentti
Japetus
Seuraa 
Viestejä10079
Liittynyt20.6.2009

Mehiläinenkin ymmärtää nollan

Käyttäjä4499][quote=käyttäjä-3779 kirjoitti: Useilla hyönteisillä on valokuvamuisti ja esim. mehiläinen kykenee tunnistamaan eri ihmisten kasvot. Mitään sellaista kuin valokuvamuisti ei ole osoitettu olevan olemassa ylipäätään, oli laji mikä tahansa. Kasvontunnistuskaan ei ole mitään erityistä. Useat hyönteislajit ovat riippuvaisia tietyistä kasveista ja on etevä tunnistamaan ne muiden joukosta. Sopivalla koulutksella sama kyky mahdollistaa myös ihmiskasvojen erottamisen toisistaan. Mitään...
Lue kommentti

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen rohkeana: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä