Meksikonlahden öljyvuoto toi ilmansaasteiden synnystä uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää myös kaupunkien ilmanlaadun tutkimisessa ja ennustamisessa.

Meksikonlahden öljyonnettomuus huhtikuussa 2010 tarjosi ilmanlaadun tutkijoille dramaattisen, mutta ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää ilmansaasteiden syntymekanismeja.

Öljylautan yläpuolelle syntyi saasteviuhka, kun sen pinnalta haihtui ilmaan orgaanisia yhdisteitä. Nämä muodostavat ilmassa niin sanottuja orgaanisia aerosoleja, joilla tarkoitetaan hiukkasten ja ilman seoksia.

Ilmakehän orgaaniset aerosolit ovat yksi tärkeä ilmansaasteiden syntylähde, ja ne vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen. Jopa puolet suurkaupunkien ilmansaasteista muodostuu orgaanisista aerosoleista. Aerosolit jaetaan kahteen ryhmään. Primääriset aerosolit ovat ilmaan sekoittuvia hiukkasia. Sekundääriset aerosolit syntyvät ilmassa siihen sekoittuneista kaasumaisista yhdisteistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Orgaanisten aerosolien syntymekanismista on tiedetty vain vähän. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että niitä näyttäisi syntyvän hiilivedyistä. Juuri näitä Meksikonlahdella haluttiin tutkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat keräsivät Meksikonlahden yläpuolisesta ilmasta näytteitä ilmastontutkimukseen räätälöidyn lentokoneen avulla. He mittasivat niin kaasumaisten aineiden kuin hiukkastenkin pitoisuuksia.

Havainnot olivat yllättäviä.

Öljyn kevyimmät yhdisteet haihtuivat ilmaan muutamien ensimmäisten tuntien aikana. Silti ilmansaasteista suurin osa oli syntynyt raskaammista, hitaammin haihtuvista yhdisteistä.

Aiemmin ei ole tiedetty, että näillä raskaammilla yhdisteillä olisi merkittävä rooli ilman saastumisen kannalta. Siksi niiden pitoisuuksia ei yleensä edes mitata ilmanlaatua tarkkailevilla asemilla. Niitä kuitenkin pulppuaa ilmaan valtavia määriä esimerkiksi piipuista ja pakoputkista.

Tutkimustulos voi auttaa parantamaan selvästi myös kaupunkien ilmanlaadun ymmärtämistä ja ennustamista. Tulokset saattavat myös olla ratkaisu siihen, miksi ilmakehässä on orgaanisia aerosoleja paljon enemmän kuin tähän saakka on pystytty selittämään. 

 Tutkimuksen julkaisi Science-lehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla