Kuva: Luis Miguel Bugallo Sánchez, Wikimedia Commons.
Kuva: Luis Miguel Bugallo Sánchez, Wikimedia Commons.

Lihomista ei ole saatu kuriin missään 33 vuoteen.

Maailmassa on tänä päivänä 2,1 miljardia ylipainoista tai lihavaa ihmistä, kerrotaan tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa analysoitiin väestön painoindeksin kehitystä 188 maassa vuosilta 1980­–2013.

Ylipainon raja ylittyy, jos henkilön painoindeksi on 25 tai yli. Jos painoindeksin arvoksi tulee 30 tai enemmän, puhutaan lihavuudesta.

Miehistä ylipainoisia on 37 ja naisista 38 prosenttia. Kummallakin sukupuolella ylipainoisten osuus on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Ylipainoisten enemmistö on kehittyneissä maissa miehiä, kehittyvissä maissa naisia.

Globaali trendi on, että myös lapset lihovat.

”Ylipainoisuus koskee ihmisiä kaikissa ikä- ja tuloluokissa, kaikkialla”, toteaa tohtori Christopher Murray johtamastaan tutkimuksesta.

Eniten lihavuus on yleistynyt Lähi-idässä.

Maailman ihmisistä 671 miljoonaa yltää lihavan mittoihin. Heistä yli puolet asuu Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Brasiliassa, Meksikossa, Egyptissä, Saksassa, Pakistanissa tai Indonesiassa.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Melkein joka kolmas on ylipainoinen

Ronron 30.05.2014 klo 13:23 maxp p 30.05.2014 klo 13:06 No voihan jösses sentään. Koko homma tiedetty jo yli 30 vuotta eikä vieläkään ihmiset tiedä asiasta näköjään mitään: http://www.amazon.co.uk/Pure-White-And-Deadly-killing/dp/0241965284 Mítäköhän hedelmissä voisi olla mikä tekee hyvää? Olisko kenties.... .... KUITUA!?!?!? Hei haloo? Tiedelehden juttu ja kommenttipalsta eikä yhtä ainutta sanaa kuidusta. GRGRGRGRGRrrrr... Ei ihme että tavankin pulliaiset on pihalla. Eli hedelmiä saa ja...
Lue kommentti

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Melkein joka kolmas on ylipainoinen

maxp p 30.05.2014 klo 13:06 No voihan jösses sentään. Koko homma tiedetty jo yli 30 vuotta eikä vieläkään ihmiset tiedä asiasta näköjään mitään: http://www.amazon.co.uk/Pure-White-And-Deadly-killing/dp/0241965284 Mítäköhän hedelmissä voisi olla mikä tekee hyvää? Olisko kenties.... .... KUITUA!?!?!? Hei haloo? Tiedelehden juttu ja kommenttipalsta eikä yhtä ainutta sanaa kuidusta. GRGRGRGRGRrrrr... Ei ihme että tavankin pulliaiset on pihalla. Eli hedelmiä saa ja pitääkin vetää naamaan niiiin...
Lue kommentti

くそっ!

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä