Närhet arvostavat hiljasta siemenateriaa.
Närhet arvostavat hiljasta siemenateriaa.

Toiset siemeniä levittävät eläimet kaihtavat meteliä, toiset suosivat. 

Ihmisen aikaansaama melu muuttaa eläinten käyttäytymistä ja vaikuttaa näiden välityksellä myös kasvien lisääntymiseen, paljasti Yhdysvalloissa tehty tutkimus.

Evoluution tutkimuskeskuksen NESCentin Clinton Francis työtovereineen on aiemmin osoittanut, että toiset eläimet runsastuvat meluisilla alueilla ja toiset taas harvenevat. Koska kasvit käyttävät eläimiä siitepölyn ja siementen levityksessä, melu voisi välillisesti vaikuttaa kasvienkin lisääntymiseen, tutkijat tuumivat.

Näin todella käykin. Tutkijat selvittivät asiaa New Mexicossa, missä on tuhansia maakaasun pumppauslaitoksia, joiden generaattorit pitävät jatkuvaa meteliä yötä päivää.

Kävi ilmi, että erityisesti mustakurkkukolibrit suosivat meluisien alueiden kukkia ja kävivät niillä viisi kertaa useammin kuin meluttomilla. Kolibrit ilmeisesti viihtyvät melussa siksi, että niiden poikasia saalistava kalifornianpensasnärhi inhoaa meteliä.

Seudulla yleisen Ipomopsis aggregata -kukan siitepölyn havaittiin myös liikkuvan vilkkaammin melualueella. Siten kolibrin pölyttämisestä riippuvaiset kasvit hyötyvät jylinästä.

Joillekin kasveille melu on haitaksi. Tällaiseksi paljastui sikäläinen mäntylaji nimeltä piñon pine. Monet eläimet syövät niiden siemeniä ja levittävät niitä ympäristöön.

Melualueille siemeniä popsimaan hakeutuivat erityisen innokkaasti hiiret. Siemenet eivät kuitenkaan kestä hiiren vatsassa. Siten hiirten runsastuminen melupaikoissa tietää piñon-männylle huonoa.

Sitä vastoin kalifornianpensasnärhi suosi hiljaisten paikkojen männynsiemeniä. Lintu on hyvin tehokas siementen levittäjä, ja siksi hiljaisten alueiden männyt saavat lisäetua. Männyntaimet olivatkin neljä kertaa yleisempiä hiljaisilla alueilla kun meluisilla.

Puiden pitkäikäisyyden vuoksi melun välilliset vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän, arvioi Clinton Francis.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Royal Society B.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.