Laivaliikenteen melu stressaa valaita. Kuva: Shutterstock
Laivaliikenteen melu stressaa valaita. Kuva: Shutterstock

Tutkimus paljastaa, että ihmisen aiheuttama melusaaste vaikuttaa haitallisesti useisiin eri eläinlajeihin.

Veden alla räjähtelee, kun öljyfirmat kartoittavat uusia esiintymiä meren alta. Etsintää tehdään laivoilla, jotka on varustettu kymmenillä paineilmatykeillä.

Seisminen paineilmatykki jysähtää tasaisin väliajoin ja ääniaalto lähtee kohti merenpohjaa sellaisella voimakkuudella, että ilmassa se ylittäisi ihmisen kuulo­aistin kipukynnyksen.

Paineilmatykkien jysähdykset kantautuvat meressä tuhansien kilometrien päähän. Ne sekoittavat eläinten viestintää ja pahimmassa tapauksessa voivat vaurioittaa merieläinten kuuloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Seismisistä mittauksista kirjoitti The New York Times -sanomalehti keväällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tykkien käyttö on kuitenkin vain äärimmäinen esimerkki siitä, miten ihminen sotkee eläinten valtakuntaa melullaan.

Tuhannet rahtilaivat kyntävät meriä ympäri vuorokauden ja niiden moottorit jylisevät noin 130 desibelin voimakkuudella. Autot, lentokoneet, kaupunkien hälinä ja rakennustyömaat tuottavat jatkuvaa meteliä.

Brittiläisen Royal Societyn Biology Letters -tiedelehdessä on nyt ilmestynyt uusi tutkimus, joka varoittaa melusaasteen haitallisista vaikutuksista.

Tutkimus on meta-analyysi eli yhteenveto yli sadasta aiemmasta tutkimuksesta, joissa on kartoitettu ihmisen aiheuttamien äänien vaikutusta eläimiin.

Tutkimuksissa oli tarkasteltu 109:ää erilaista eläinlajia kuten valaita ja muita merinisäkkäitä, kaloja, lintuja, niveljalkaisia ja jopa nilviäisiä.

Tulos on, että melulla on haitallisia vaikutuksia kaikkiin tutkittuihin eläimiin ja niiden elinympäristöihin.

Ihmisen tuottamasta melusta valtaosa on neljän kilohertsin taajuudella tai sen alapuolella. Melu osuu juuri niille taajuuksille, joilla monet eläimet kommunikoivat.

Vaikka äänet eivät vaurioittaisi eläinten kuuloa, jatkuva meteli voi saada eläimet hakeutumaan kauemmas. Se sekoittaa niiden ruoanhankintaa, reviirejä ja muuttaa siis ekosysteemejä, kun jotkut eläimet kaikkoavat tietyiltä alueilta.

Esimerkiksi käyvät lepakot. Ne suunnistavat ja etsivät saalistaan täysin äänen varassa, ja niiden kuuloaisti on erittäin herkkä.

”Taustamelu estää niitä kuulemasta saalistaan, joten niiden täytyy lentää pidemmälle ja kuluttaa enemmän energiaa löytääkseen syötävää”, kertoo käyttäytymisekologi Hansjoerg Kunc Belfastin yliopistosta The Guardian -sanomalehdessä.

Kunc on yksi uuden tutkimuksen tekijöistä.

Melu haittaa eläimiä oikeastaan lajista riippumatta. Jotkin eläimet ovatkin herkkäkuuloisempia kuin toiset.

”Melu voi muuttaa tietyn alueen­ lajistoa ja näin ollen siis tuhota tämän ekosysteemin”, Kunc sanoo.

Äänten vaikutus ympäristöön ei toki ole suoraviivainen. Saaliseläimet voivat hyötyä melusta, jos niiden saalistajat kaikkoavat.

Lepakoiden katoaminen on ilon päivä monelle hyönteislajille, jotka pääsevät lisääntymään entistä paremmin. Tämäkin kuitenkin vääristää ekosysteemiä.

Jopa simpukat reagoivat ääniin, vaikkei niillä ole korvia. Ne aistivat paineen muutokset.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että Tyynenmeren osterit napsauttavat kuorensa kiinni 10–1 000 hertsin taajuisista äänistä. Puolustuskeino kertoo stressistä. Normaalisti osterit pitävät kuorensa auki. Rahtilaivojen humina kantautuu meressä näillä matalilla taajuuksilla.

Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen lentoliikenne väheni hetkeksi, mutta myös rahtiliikenne merellä. Tutkijat käyttivät tätä hyödykseen ja selvittivät tuolloin vuosituhannen vaihteessa, miten melutason hetkellinen aleneminen vaikutti valaiden hyvinvointiin Fundynlahdella Kanadan itärannikolla.

Tutkijat olivat aiemmin keränneet mustavalaiden ulostetta tutkittavaksi. He ottivat uudet näytteet, kun laivaliikenne hetkeksi hiljeni ja taustamelun taso laski meressä kuusi desibeliä. Erityisesti melu väheni matalilla, alle 150 hertsin taajuusalueilla.

Valaiden ulosteista mitattiin selvästi vähemmän stressihormoneiden jäänteitä melun kaikottua. Tutkimus oli ensimmäinen, joka osoitti, että valaat voivat todella stressaantua ihmisen aiheuttamista äänistä veden alla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla