Miekkavalasnaaraat elävät vielä pitkään vaihdevuosien jälkeen. Kuva: NOAA Photo Library
Miekkavalasnaaraat elävät vielä pitkään vaihdevuosien jälkeen. Kuva: NOAA Photo Library

Tiettävästi vain kolme eläinlajia käy läpi vaihdevuodet. Miekkavalailla syy alkaa selvitä: ikääntyvän naaraan poikaset selviävät heikommin kuin sen lapsenlapset.

Lähes kaikki eläinlajit pysyvät lisääntymiskykyisinä elämänsä loppuun saakka, mutta ihminen, miekkavalas ja delfiineihin lukeutuva lyhyteväpallopää ovat poikkeuksia säännöstä.

Meidän naaraamme porskuttavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun oma panos lajin jatkumiseen on annettu.

Miekkavalailla tehty seurantutkimus tarjoaa tälle luonnonoikulle selitykseksi sitä, etteivät vanhenevat naaraat lisääntyessään pärjäisi kilpailussa omia tyttäriään vastaan.

Jopa 90-vuotiaiksi elävät miekkavalaat saavuttavat sukukypsyyden 15 vuoden tienoilla ja vaihdevuodet 30–40 vuoden iässä.

Miekkavalaille on tyypillistä, että naaraat huolehtivat paitsi omista myös tyttäriensä poikasista. Tällaista käytöstä tavataan aiemmin mainittujen lajien lisäksi esimerkiksi norsuilla ja makakeilla.

Yli 40 vuoden ajalta kerätty seuranta-aineisto Tyynellämerellä elävistä miekkavalaista osoittaa, että vaihdevuodet voivat olla valasmummoille parempi kohtalo kuin iltatähtien synnyttäminen. Iäkkäiden emojen poikasilla oli näet 70 prosenttia huonommat mahdollisuudet selvitä kuin niiden tytärten samaan aikaan synnyttämillä poikasilla.

Toisin sanoen miekkavalailla on paremmat mahdollisuudet passittaa geenejään eteenpäin seuraaville sukupolville, jos ne vanhemmiten keskittyvät mummon rooliin synnyttämisen sijaan.

Tutkimus antaa lisävahvistusta jo vanhastaan suositulle menopaussin selitykselle, isoäitihypoteesille.

Sen mukaan tiettyjen lajien poikaset selviävät aikuisiksi varmemmin, jos niiden emot saavat hoitoapua omilta emoiltaan.

Hypoteesi on saanut tukea muun muassa miekkavalailla ja norsuilla tehdyissä tutkimuksissa.

”Aiempi työmme osoittaa, miten vanhat naaraat auttavat, mutta ei sitä, miksi ne lakkaavat lisääntymästä”, selittää tiedotteessa tutkija Darren Croft Exeterin yliopistosta.

”Monien lajien naaraat toimivat myöhemmällä iällä johtajina, mutta jatkavat lisääntymistä. Uusi työmme tarjoaa mekanismin, joka voi selittää, miksi iäkkäät naaraat lopettavat lisääntymisen – ne häviävät lisääntymiskilpailun tyttäriensä kanssa.”

Valastutkijat ovat aiemmissa tutkimuksissaan ennustaneet, että äitien ja tyttärien välinen lisääntymiskonflikti voi selittää menopaussia myös ihmisillä. Tämän todentaminen vaatisi kuitenkin ihmisillä tehtyjä seurantatutkimuksia.

Tutkimuksen miekkavalaista julkaisi Current Biology.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8901
Liittynyt13.3.2015

Menopaussi kannattaa miekkavalasmummolle

Ailahtelee heilahtelee naisen mieli, kuukausittain ja vuosikymmenittäin. "18-24 -vuotiaat naiset hakivat lesboseksiä koskevia videoita sivustolta 31 prosenttia enemmän kuin muita kategorioita. 25-34 -vuotiaiden naisten kohdalla hakuja oli 26 prosenttia enemmän kuin muissa kategorioissa. Vasta yli 45-vuotiaat naiset olivat enemmän kiinnostuneita videoista, joissa oli myös miehiä." https://www.stara.fi/2017/01/13/naiset-etsivat-pornosivuilta-varsinkin-t...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.