Miekkavalasnaaraat elävät vielä pitkään vaihdevuosien jälkeen. Kuva: NOAA Photo Library
Miekkavalasnaaraat elävät vielä pitkään vaihdevuosien jälkeen. Kuva: NOAA Photo Library

Tiettävästi vain kolme eläinlajia käy läpi vaihdevuodet. Miekkavalailla syy alkaa selvitä: ikääntyvän naaraan poikaset selviävät heikommin kuin sen lapsenlapset.

Lähes kaikki eläinlajit pysyvät lisääntymiskykyisinä elämänsä loppuun saakka, mutta ihminen, miekkavalas ja delfiineihin lukeutuva lyhyteväpallopää ovat poikkeuksia säännöstä.

Meidän naaraamme porskuttavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun oma panos lajin jatkumiseen on annettu.

Miekkavalailla tehty seurantutkimus tarjoaa tälle luonnonoikulle selitykseksi sitä, etteivät vanhenevat naaraat lisääntyessään pärjäisi kilpailussa omia tyttäriään vastaan.

Jopa 90-vuotiaiksi elävät miekkavalaat saavuttavat sukukypsyyden 15 vuoden tienoilla ja vaihdevuodet 30–40 vuoden iässä.

Miekkavalaille on tyypillistä, että naaraat huolehtivat paitsi omista myös tyttäriensä poikasista. Tällaista käytöstä tavataan aiemmin mainittujen lajien lisäksi esimerkiksi norsuilla ja makakeilla.

Yli 40 vuoden ajalta kerätty seuranta-aineisto Tyynellämerellä elävistä miekkavalaista osoittaa, että vaihdevuodet voivat olla valasmummoille parempi kohtalo kuin iltatähtien synnyttäminen. Iäkkäiden emojen poikasilla oli näet 70 prosenttia huonommat mahdollisuudet selvitä kuin niiden tytärten samaan aikaan synnyttämillä poikasilla.

Toisin sanoen miekkavalailla on paremmat mahdollisuudet passittaa geenejään eteenpäin seuraaville sukupolville, jos ne vanhemmiten keskittyvät mummon rooliin synnyttämisen sijaan.

Tutkimus antaa lisävahvistusta jo vanhastaan suositulle menopaussin selitykselle, isoäitihypoteesille.

Sen mukaan tiettyjen lajien poikaset selviävät aikuisiksi varmemmin, jos niiden emot saavat hoitoapua omilta emoiltaan.

Hypoteesi on saanut tukea muun muassa miekkavalailla ja norsuilla tehdyissä tutkimuksissa.

”Aiempi työmme osoittaa, miten vanhat naaraat auttavat, mutta ei sitä, miksi ne lakkaavat lisääntymästä”, selittää tiedotteessa tutkija Darren Croft Exeterin yliopistosta.

”Monien lajien naaraat toimivat myöhemmällä iällä johtajina, mutta jatkavat lisääntymistä. Uusi työmme tarjoaa mekanismin, joka voi selittää, miksi iäkkäät naaraat lopettavat lisääntymisen – ne häviävät lisääntymiskilpailun tyttäriensä kanssa.”

Valastutkijat ovat aiemmissa tutkimuksissaan ennustaneet, että äitien ja tyttärien välinen lisääntymiskonflikti voi selittää menopaussia myös ihmisillä. Tämän todentaminen vaatisi kuitenkin ihmisillä tehtyjä seurantatutkimuksia.

Tutkimuksen miekkavalaista julkaisi Current Biology.

Keijona
Seuraa 
Viestejä9860
Liittynyt13.3.2015

Menopaussi kannattaa miekkavalasmummolle

Ailahtelee heilahtelee naisen mieli, kuukausittain ja vuosikymmenittäin. "18-24 -vuotiaat naiset hakivat lesboseksiä koskevia videoita sivustolta 31 prosenttia enemmän kuin muita kategorioita. 25-34 -vuotiaiden naisten kohdalla hakuja oli 26 prosenttia enemmän kuin muissa kategorioissa. Vasta yli 45-vuotiaat naiset olivat enemmän kiinnostuneita videoista, joissa oli myös miehiä." https://www.stara.fi/2017/01/13/naiset-etsivat-pornosivuilta-varsinkin-t...
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4404
Liittynyt21.7.2017

Mikromuovia päätyy hyttysiinkin

"These problems, if they hold true in people as has been shown in the case of BPA, will carry over to future generations through their effects on the germline. The researchers showed that, if it were possible to eliminate bisphenol contaminants completely, the effects would still persist for about three generations ." BPA replacements in plastics cause reproductive problems in lab mice
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.