Ilmakehän ylimääräinen lämpö uppoaa valtaosin meriin. Kuva: Nirav Umaretiya / Wikimedia Commons
Ilmakehän ylimääräinen lämpö uppoaa valtaosin meriin. Kuva: Nirav Umaretiya / Wikimedia Commons

Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen on uponnut valtaosalta meriin, vahvistaa ajallisesti entistä kattavampi tutkimus.

Ilmakehä on lämmennyt kasvihuonekaasujen vuoksi noin asteen esiteollisesta ajasta. Valtaosa eli yli 90 prosenttia ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä on kuitenkin uponnut meriin.

Valtamerten huiman lämpönielun vahvistaa kansainvälinen tutkimusryhmä, joka on arvioinut merten lämpenemistä 1800-luvun lopulta nykypäiviin asti.

Vuodesta 1871 meriin on vajonnut energiaa yhteensä niin paljon, että se vastaa tuhatkertaisesti ihmiskunnan vuotuista energiankulutusta, kertovat tutkijat Oxfordin yliopiston tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

The Guardian -lehti havainnollistaa ilmiötä vielä tehokkaammin: lämpöä on tullut yhtä paljon kuin tulisi siitä, että puolitoista Hiroshiman atomipommia räjäytettäisiin joka sekunti 150 vuoden aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Yritän olla tekemättä tuollaista vertausta pelkästään siksi, että se on mielestäni huolestuttava. Meillä on tapana verrata lämpenemistä ihmisen energiankulutukseen, jotta se pelottaisi vähemmän”, kommentoi tutkimusta johtanut Oxfordin yliopiston professori Laure Zanna.

Merten lämpeneminen lietsoo paitsi pinnannousua lämpölaajenemisen vuoksi myös hirmumyrskyjä, jotka saavat energiansa valtameristä. Samalla meret toimivat eräänlaisina puskureina, jotka jarruttavat ilmakehän lämpenemistä. Ilmasto kuumenisi paljon nopeammin ilman merien lämpö- ja hiilinielua.

Uusi koko maapallon meret kattava yhteenveto lämpötiloista alkaa vuodesta 1871 ja ulottuu vuoteen 2017 asti. Arvio perustuu suoriin mittauksiin sekä matemaattiseen malliin, joka kuvaa lämpötilan leviämistä merivirtojen mukana.

Alun perin malli kehitettiin kuvaamaan hiilidioksidin levittäytymistä vesimassoihin. Menetelmän ideana on ikään kuin maalata valtamerten pinta erivärisillä, lämpötilaa edustavilla pisteillä. Sitten seurataan, miten ne ajan oloon päätyvät meren eri kerroksiin ja alueille.

”Jos tiedämme, mikä oli meren pintalämpötilan poikkeama Pohjois-Atlantilla 1870, voimme arvioida sen vaikutusta lämpötilaan syvällä Intian valtameressä vuonna 2018”, selittää geotieteiden professori Samar Khatiwala Oxfordin yliopistosta.

Lämpötilamittaukset ovat yleensä rajoittuneet 700 metrin syvyyteen. Uudella menetelmällä voidaan paremmin arvioida, miten lämpö liikkuu ja varastoituu syvempiin kerrostumiin.

Lämpö ei jakaudu meriin tasaisesti. Esimerkiksi puolet Atlantin lämpenemisestä keskileveysasteilla 1950-luvulta johtuu merivirtojen muutoksista. Niiden takia vyöhykkeelle kulkeutuu lisää lämpöä muualta.

”Lämpötilojen rekonstruktiomme pitää yhtä muiden suoriin mittauksiin perustuvien arvioiden kanssa ja antaa näyttöä lämpenemisestä ennen 1950-lukua”, Zanna sanoo.

Tutkijat laskivat Pnas-tiedelehdessä, että vuosien 1955–2017 välillä keskimääräinen lämmön imeytyminen oli 0,3 wattia neliömetriä kohden ylimmässä kahdessa kilometrissä. Sen alapuoliset syvyydet lämpenivät vain kymmenesosan siitä.

Viime marraskuussa toinen tutkimusryhmä kohautti julkaisemalla Naturessa tutkimuksen, jonka mukaan viime vuosina valtamerien lämpeneminen on ollut jopa 60 prosenttia suurempaa kuin hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut.

Naturen tutkimukseen oli päässyt kuitenkin virhelaskelmia, ja tekijät ovat joutuneet madaltamaan arviotaan ja muuttamaan sitä epävarmemmaksi.

Tutkimuksen päätekijä Ralph Keeling Scrippsin valtameritutkimuslaitoksesta kertoo phys.org-tiedeuutissivustolla, että he arvioivat yhä valtamerten lämmenneen enemmän kuin IPCC. Kuitenkin tulosten epävarmuus on sitä luokkaa, että tutkijat eivät enää katso voivansa antaa selvää arviota lämpenemisen suuruudesta.

Oli miten oli, valtameret lämpenevät, eikä se ole hyvä juttu. Lämmetessään ne myös menettävät kykyään imeä hiilidioksidia. Se taas on omiaan voimistamaan ilmakehän lämpenemistä.

Käyttäjä4369
Seuraa 
Viestejä2267

Meret ”kuulemma” lämpenevät hallitsemattomasti.

Hiukan epäilyksiä herättää, että nämä tutkijat väittävät, että merten keskilämpötila (alueella 0-2 km syvyyteen) tunnetaan +- C-asteen neljässadasosan tarkkuudella.

Maallikko sanoisi, että tarkkuus lienee +- muutamia kokonaisia asteita. Kyseessähän ovat siis kaikki meret etelästä pohjoiseen.

Merten lämpösisällön yksikkö “zettajoules”, on tietysti käsittämätön.

Yhtä käsittämätöntä tuntuu olevan ppm (parts per million), jota sitkeästi tarjotaan hiilidioksidin pitoisuudeksi. Samassa yksikössähän typpeä on 781.000 ppm ja happea 209.000 ppm.

Kaikille kaasuille voisi käyttää % asteikkoa, niin olisi selvempää, 78,1%, 20,9% ja CO2 0,04%.

Ilmastoaktivisti käyttävät hyväksi sitä, että ihmiset ymmärtävät ja osaavat mieltää lukuja välillä nollasta tuhanteen, kaikki muu ei oikein tule ymmärretyksi.

Tässä taannoin esitettiin ihmisille kysymys, voitko juoda janoosi vettä, missä on 400 ppm suolaa.

Järkyttävän moni vastaa, ettei voi. 400 ppm suolaa tarkoittaa tulitikun pään kokoista suolanokaretta litrassa vettä. Itämeren suolapitoisuus 1% on 10.000 ppm.

Kuinka helppoa aktivistien onkaan ollut huijata ihmisiä. Minua pelottaisi, mitä tapahtuu, kun huijaus paljastuu.

https://wattsupwiththat.com/2019/01/11/a-small-margin-of-error/

I see that Zeke Hausfather and others are claiming that 2018 is the warmest year on record for the ocean down to a depth of 2,000 metres

When I saw that graph in Zeke’s tweet, my bad-number detector started flashing bright red. What I found suspicious was that the confidence intervals seemed far too small. Not only that, but the graph is measured in a unit that is meaningless to most everyone. Hmmm …

Now, the units in this graph are “zettajoules”, abbreviated ZJ. A zettajoule is a billion trillion joules, or 1E+21 joules. I wanted to convert this to a more familiar number, which is degrees Celsius (°C). So I had to calculate how many zettajoule it takes to raise the temperature of the top two kilometres of the ocean by 1°C.

I go over the math in the endnotes, but suffice it to say at this point that it takes about twenty-six hundred zettajoule to raise the temperature of the top two kilometres of the ocean by 1°C. 2,600 ZJ per degree.

Now, look at Figure 1 again. They claim that their error back in 1955 is plus or minus ninety-five zettajoules … and that converts to ± 0.04°C. Four hundredths of one degree celsius … right …

Call me crazy, but I do NOT believe that we know the 1955 temperature of the top two kilometres of the ocean to within plus or minus four hundredths of one degree.

esko

  • ylös 18
  • alas 7
SamBody
Seuraa 
Viestejä8352

"The Guardian -lehti havainnollistaa ilmiötä vielä tehokkaammin: lämpöä on tullut yhtä paljon kuin tulisi siitä, että puolitoista Hiroshiman atomipommia räjäytettäisiin joka sekunti 150 vuoden aikana."

Guardian -lehti pissii silmään vielä tehokkaammin: se julistaa lämpenemistä josta ei mitään läheisestikään luotettavaa mittaustietoa ole!

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

  • ylös 15
  • alas 15
Sisältö jatkuu mainoksen alla