Merikilpikonnista löytyy sekä mikromuovia että suurempaa muoviroskaa.
Merikilpikonnista löytyy sekä mikromuovia että suurempaa muoviroskaa.

Valkoiset muoviroskat muistuttavat ulkonäöltään meduusaa, joka kattaa suuren osan merikilpikonnien ruokavaliosta.

Suurimmalla osalla merikilpikonnista, valaista ja merikaloista on mikromuovia elimistössään. Eniten muovia ovat nielleet merieläimet Välimerellä ja koillisella Intian valtamerellä, selviää tuoreesta espanjalaistutkimuksesta.

Almerían yliopiston tutkija Marga Rivas kollegoineen analysoi yli sata viime vuosina aikana julkaistua tutkimusta selvittääkseen, millaista muovia merieläinten elimistöstä löytyy.

Analyysi paljasti, että 66 prosentilla merikilpikonnista on elimistössään valkoista mikromuovia ja muoviroskia. 55 prosenttia kilpikonnista oli niellyt myös mikrokuitua, jota irtoaa keinokuitutekstiileistä pesun yhteydessä. Maailman yleisintä muovia eli matalatiheyksistä polyeteenia löytyi 39 prosentilta. Polyeteenia käytetään muun muassa muovipussien valmistuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Merinisäkkäistä kuten valaista ja delfiineistä lähes 80 prosenttia oli niellyt mikrokuitua, ja 38 prosentilta löytyi elimistöstä myös valkoista muovia. Myös kaloista liki 67 prosenttia oli niellyt mikrokuitua, joka on tutkijoiden mukaan merieläinten yleisimmin nielemä muovi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikkiaan muovia on niellyt jossain muodossa yli 90 prosenttia kaikista merieläimistä. Muovista kärsivät kilpikonnien ja valaiden lisäksi muun muassa merilinnut, hylkeet ja merileijonat.

Tutkimus julkaistiin Global Change Biology -tiedelehdessä.

Mikromuovia on löydetty myös simpukoiden ja äyriäisten sisältä sekä merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista.

Yli satatuhatta merinisäkästä ja -kilpikonnaa sekä yli miljoona merilintua kuolee vuosittain syömäänsä muoviin.

Muoviroskat voivat esimerkiksi tukkia tai rikkoa eläimen ruuansulatuskanavan, jolloin eläin tukehtuu tai nääntyy nälkään. Vatsalaukussa muovi aiheuttaa valheellista kylläisyyden tunnetta.

Vuosi sitten uutisoitiin Filippiineiltä löydetystä kuolleesta hanhennokkavalaasta, jonka vatsasta paljastui jopa 40 kiloa muovia. Valas kuoli tutkijoiden mukaan nestehukkaan, aliravitsemukseen ja sokkiin.

Kaksi vuotta sitten Indonesiassa löydettiin puolestaan kuollut kaskelotti, jonka vastassa oli lähes kuusi kiloa muoviroskia kuten mukeja, sandaaleja ja muovipulloja.

Thaimaassa yritettiin pelastaa rantaan ajautunutta pallopäävalasta, jonka vatsasta löytyi lopulta 80 muovipussia ja kilokaupalla muuta muoviroskaa.

Muovia päätyy eläimen elimistöön huomaamatta ravinnon ohessa, mutta eläin voi myös erehtyä luulemaan muoviroskia ravinnoksi.

Etenkin isommat valkoiset muoviroskat saattavat muistuttaa ulkonäöltään meduusaa, jolla on merkittävä rooli merikilpikonnien ruokavaliossa, Rivas sanoo New Scientist -lehdessä.

Mikromuovi muistuttaa puolestaan kasviplanktonia, jota käyttävät ravintonaan muun muassa eläinplanktonit, kalat ja valaat.

Lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan mikromuovia on merissä paikoin enemmän kuin eläinplanktonia.

Mikromuovia päätyy myös ihmisten elimistöön erityisesti juomaveden mukana. Yhteensä muovia kerääntyy elimistöömme noin viisi grammaa eli pankkikortin verran viikossa. Mikromuovin tarkkoja vaikutuksia elimistölle ei vielä tunneta.

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, ja noin 12 miljoonaa tonnia uutta muovijätettä päätyy meriin joka vuosi.

Yli puolet merten suurikokoisesta muoviroskasta tulee Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta. Suurin syy muoviroskaamiselle on kehittymätön jätehuolto, esimerkiksi huonosti hoidetut kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, huonosti puhdistetut jätevedet, roskaaminen ja hulevedet eli kaupunkien kaduilta huuhtoutuvat valumavedet.

Kehittyneen jätehuollon maissa kuten Suomessa ja Yhdysvalloissa suurin osa meriin joutuneesta muovijätteestä on mikromuovia, eli alle viiden millimetrin kokoisia muovihippuja, joita syntyy pääasiassa muovituotteiden kuten autonrenkaiden kulumisen seurauksena.

Tuoreen espanjalaistutkimuksen mukaan suurin määrä muovia löytyi Välimerellä ja koillisella Intian valtamerellä elävien merieläinten elimistöstä. Rivasin mukaan tulos oli odotettu, sillä Välimeri on maailman saastunein meri.

Välimeren mikromuovipitoisuus on jopa nelinkertainen Tyynenmeren jätepyörteeseen verrattuna, ja seitsemän prosenttia kaikesta maailman mikromuovista sijaitsee Välimeressä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla