Kuolleen albatrossin mahalaukusta paljastuu muoviroskaa. Kuva: Paul & Paveena Mckenzie Visuals / Science Photo Library
Kuolleen albatrossin mahalaukusta paljastuu muoviroskaa. Kuva: Paul & Paveena Mckenzie Visuals / Science Photo Library

Muoviroskaan kiinnittyy meressä hajoavaa planktonia, jonka haju muistuttaa merilevää.

Jopa 90 prosenttia merilinnuista on syönyt merten muovijätteitä. Tämä voi johtua muovin hajusta, joka muistuttaa mädäntyvää merilevää.

Muovi ei hajoa linnun vatsalaukussa. Se haittaa linnun ruuansulatusta ja on todistettavasti myös tappanut lintuja.

Haju syntyy hajoavasta planktonista, joka takertuu pinnalla kelluviin muovinosiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joillakin merilinnuilla, kuten albatrossilla ja liitäjillä, on hyvä hajuaisti ja ne liittävät hajun ruokaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Monet merilinnut löytävät ruokaa myös hajujen perusteella”, sanoo Matthew Savoca Kalifornian yliopistossa Davisissa.

”Löysimme muovista kemikaalin, jonka linnut yleensä liittävät ruokaan, mutta sitä on myös muovissa”, Savoca sanoo BBC:lle.

Hän tutki ryhmineen muovijätteen hajua. Tulokset on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.

Kokeissa Kalifornian yliopiston tutkijat laittoivat pieneksi hajonnutta muovista jätettä verkkopusseihin ja antoivat niiden roikkua pitkään meressä.

Kolmen viikon jälkeen he tutkivat muovin kemiaa ja sen hajuja.

Kolme ​​muovien tyyppiä oli saanut meressä selvästi erottuvan kemiallisen hajun.

Dimetyylisulfidille on ominaista sen rikkipitoinen haju. Se muistuttaa hajua, joka tulee keitetystä kaalista tai lahoavasta merilevästä.

Sitä syntyy valtamerissä, kun pienet levät tai kasviplanktonit osuvat muoveihin.

Linnut bongaavat myös katsellaan muovia syötäväksi. Esimerkiksi auringossa välkehtivä muovi voi houkutella vesilintuja.

”Tutkimuksemme osoittaa, että liitäjät kuluttavat todella paljon muovia ja altistuvat meren muoviroskalle”, sanoo BBC:lle tutkimusta tehnyt professori Gabrielle Nevitt.

Muovijätteen määrä kasvaa kaikissa merissä. Vuonna 2014 maailman merissä laskettiin olevan muovijätettä 250 miljoonaa tonnia. Pinnalla jäte kasaantuu usein kasvaviksi pyörteiksi.

Tutkijat haluavat nyt selvittää, vetääkö muovien haju puoleensa myös kaloja, pingviinejä ja kilpikonnia.

Tutkijoiden mukaan pitäisi kehittää muoveja, jotka eivät hajultaan muistuta merilevää eivätkä hajoa pieneksi nieltäväksi muoviroskaksi meressä tai muussa ympäristössä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla