Väite, että merissä on pian enemmän muovia kuin kalaa, havahdutti ihmiset roskaamisen laajuuteen. Kuva: Getty Images
Väite, että merissä on pian enemmän muovia kuin kalaa, havahdutti ihmiset roskaamisen laajuuteen. Kuva: Getty Images

Keräys takkuaa, koska muovijäte on vedessä niin hajallaan.

Meriin päätyy muoviroskaa noin kahdeksan miljoonaa tonnia joka vuosi. Yli neljännes siitä on peräisin vain kymmenestä joesta, laskivat saksalaistutkijat marraskuussa 2017.  

Suurin osa maalta meriin päässeestä muovista ajautuu valtamerialtaiden virtauspyörteisiin. 

Muovia yritetään kerätä niin meristä kuin jokivesistä. WasteShark-robotti  haukkoo muovipulloja alankomaalaisissa kanavissa, Mr Trash Wheel tekee samaa  Baltimoressa Yhdysvalloissa: alle viidessä vuodessa se on kauhonut Jones Falls -joesta yli puoli miljoonaa muovipulloa. Seabin-meriroskiksia kelluu muun muassa Suomen, Britannian ja Espanjan satamissa keräämässä ajelehtivaa muovia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muovinkeräysprojekteja on meneillään tai kehitteillä lukuisia muitakin. Alankomaalaisen yrittäjän Boyan Slatin Ocean Cleanup -hanke toimittaa kilometrin pituisia keruupuomeja Tyynenmeren suureen jätepyörteeseen Kalifornian ja Havaijin välille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Slat väittää, että puolet pyörteestä voidaan siivota viidessä vuodessa, jos jätettä ohjataan puomeilla keruutankkeihin, joista ohi seilaavat laivat ottavat sitä mukaansa. Kaikki eivät ole tästä vakuuttuneet.

”Yleinen luulo on, että meressä kelluvan jätteen voisi noin vain käydä hakemassa pois”, sanoo Marcus Eriksen, yksi yhdysvaltalaisen 5Gyres-ympäristöjärjestön perustajista New Scientist -lehdessä.

”Todellisuudessa jätettä on vedessä niin harvakseltaan ja niin pieninä paloina, ettei sen keruu kannata taloudellisesti. Tunnetuimmat merensiivousprojektit saavat kerätyksi muovijätteistä vain noin puoli prosenttia – yhteensä.”

Sulatetaan bakteereilla

Voisiko merijätekertymiin ruiskuttaa bakteereja, jotka erittävät muovia pilkkovia entsyymejä? Bakteerien entsyymit saattaisivat hajottaa muoveja riittävästi, jotta vedessä elävät mikrolevät pystyisivät hajottamaan loput.

Tämä tosin saattaisi aiheuttaa valtavia leväkukintoja ja vapauttaa myrkyllisiä kemikaaleja veteen.

Olemme kuitenkin päästäneet muovia meriin jo niin paljon, että jotain on pakko tehdä, asiantuntijat arvioivat.

 

Lue lisää

Helmikuun 2019 Tiede-lehdessä on laaja artikkeli, jossa brittiläinen tiedetoimittaja Aisling Irwin hakee ratkaisua muovikriisiin. Hän kertoo, ettei se ratkea vippaskonstein. Vaihtoehtoja pitää punnita maltilla, koska pikatemput voivat viedä ojasta allikkoon.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla