Naudat päästelevät metaania ilmaan. Kuva: Shutterstock
Naudat päästelevät metaania ilmaan. Kuva: Shutterstock

Ilmakehän metaanin voimakasta lisääntymistä ei ole huomioitu ilmastopaneeli IPCC:n raportissa. Metaanin lisääntyminen voi romuttaa Pariisin tavoitteet pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa.

Ilmakehän metaanipitoisuudet nousevat nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Tutkijat eivät tiedä, mistä metaanin lisääntyminen johtuu. Voimakasta lisäystä ei ole huomioitu Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tutkijat varoittavat, että jos kasvu jatkuu, tavoite pysäyttää maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen voi romuttua.

Metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu ja hiilidioksidin jälkeen merkittävin ihmisen toiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu. Sitä syntyy myös luonnollisissa prosesseissa. Metaania on ilmakehässä paljon vähemmän kuin hiilidioksidia. Sen pitoisuudet mitataan tilavuuden miljardisosissa, kun hiilidioksidia lasketaan miljoonasosissa.

Yksikköä kohden metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on kuitenkin monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Metaanin lisääntymistä ilmakehässä on seurattu pitkään. Aiemmin tänä vuonna ilmestynyt tutkimus soitti hälytyskelloja, sillä se osoitti, että vuosina 2014-2017 metaania on tuprunnut ilmakehään kiihtyvällä tahdilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiihtymisen syy on mysteeri, sillä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä metaanin määrä ilmakehässä tasaantui eikä enää lisääntynyt. Vuonna 2007 kasvu alkoi taas ja vuoden 2014 jälkeen metaanin vuosittaiset päästömäärät ovat nousseet 1980-luvun tasolle. Kaikkiaan ilmakehän metaanipitoisuus on noin kolminkertaistunut esiteollisilta ajoilta.

”Huolestuttavinta on, että emme tiedä, mistä prosesseista metaanin näin nopea lisääntyminen johtuu”, sanoo ilmakehäkemisti Ed Dlugokencky Yhdysvaltain sään- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:sta New Scientist -lehdessä.

Huolen jakaa myös Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

”Se on huolestuttavaa, koska metaanin lisääntyminen vaikeuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita olennaisesti. Metaani on vähän kuin mörkö, jota ei ole osattu aavistaa, ja se iskee yhtäkkiä sieltä sitten”, Korhola sanoo.

Korholan mukaan ilmaston lämpenemisessä huomio on keskittynyt pitkälti hiilidioksidiin, joka onkin merkittävin ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusimmissa laskelmissa ei metaanin lisäystä ole välttämättä huomioitu riittävästi, mikä mutkistaa Pariisissa sovittuja tavoitteita. Lisäksi tutkimustiedon lisääntyessä metaanin ilmastovaikutus on havaittu paljon suuremmaksi kuin aikoinaan.

”Ennen ajateltiin, että metaani on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Nykyään kertoimet ovat jo yli 30”, Korhola sanoo.

Kukaan ei tiedä, miksi metaania vuotaa nyt taas ilmakehään näin paljon. Aivan avuttomia eivät tutkijat mysteerin edessä silti ole. Teorioita on monia ja lopullinen syy lienee usean tekijän summa.

Metaania vuotaa ensinnäkin fossiilisten polttoaineiden tuotannosta: maakaasukentiltä ja esimerkiksi liuskeöljyn ja liuskekaasun vesisärötyksestä. Toisekseen metaania syntyy karjataloudessa lehmien ruoansulatuksessa – lehmien pierut lämmittävät ilmastoa. Ja karjaa on valtavasti. Jopa 60 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä, massassa mitattuna, on meidän karjaamme, enimmäkseen nautoja ja sikoja.

Riisinviljelys puolestaan vapauttaa metaania, kun maata raivataan vetisiksi pelloiksi. Riisipellot muodostavat eräänlaisen keinotekoisen suoekosysteemin, jossa bakteerit ja mikrobit pääsevät mylläämään ja vapauttavat metaania ilmakehään.

Neljäs ja ehkä merkittävin selittävä tekijä ovat aivan luonnolliset suot ja kosteikot, etenkin trooppisilla alueilla. Tutkimusten mukaan trooppiset kosteikot kuten mangrovesuot ovat kääntymässä hiilinieluista hiilipäästöjen aiheuttajaksi, kun ilmasto lämpenee. Lämmössä bakteeritoiminta lisääntyy ja metaania vapautuu.

Tämä ei johdu suoraan ihmisen toiminnasta, mutta on yhtä lailla huolestuttavaa. Jos ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että luonnosta vapautuu entistä enemmän metaania, joka taas lämmittää ilmastoa entisestään, voi syntyä itseään ruokkiva kierre. Tieteen termein niin sanottu positiivinen takaisinkytkentä. Niiden hallitseminen on vaikeaa ellei mahdotonta.

Metaanin voimakas kasvu juuri vuonna 2014 viittaisi Korholan mukaan voimakkaasti ihmisperäiseen toimintaan ja tarkemmin ottaen liuskeöljyn ja liuskekaasun entistä kiivaampaan hyödyntämiseen.

”Nousu osuu hämmästyttävän hyvin yksiin sen kanssa.”

Mutta: kun kemiallisesti yritetään erotella ihmisen ja luonnon päästöjen osuutta, sormi osoittaakin luonnollisiin prosesseihin. Ihmisen päästöistä syntyy hieman erilainen kemiallinen hiilisignaali kuin luonnollisista metaanipäästöistä, ja tätä voidaan mitata ja verrata ottamalla näytteitä luonnosta ja ihmistoiminnan aiheuttamista päästölähteistä.

Metaani on yksinkertainen hiilivety, joka koostuu yhdestä hiiliatomista ja neljästä vetyatomista. Metaaninäytteissä havaitaan enemmän niin sanotusti kevyempää hiiltä kuin raskaampaa hiiltä – ensimmäinen viittaa luonnolliseen syntyperään, jälkimmäinen ihmisen toimintaan.

”Valtaosa tutkijoista on kallistunut siihen, että päästöt tulevat trooppisilta soilta. Erityisesti Afrikassa esiintyy hämmästyttävän korkeita metaanipitoisuuksia”, Korhola sanoo.

Pohjoisen ikirouta vangitsee alleen myös huomattavia määriä hiiltä ja metaania. Sen sulamista on pelätty pitkään, mutta Korholan mukaan nyt havaitut päästönlisäykset eivät johdu ikiroudan sulamisesta, ainakaan merkittävässä määrin.

On vielä yksi selitys. Metaani ei ole erityisen pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Se säilyy ilmakehässä noin 12 vuotta. Vaikka sitä vuotaa lisää, se myös hajoaa. Ilmakehässä metaania hajottavat niin sanotut hydroksyyliradikaalit ja tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että näiden hydroksyylien tuotanto ilmakehässä olisi vähentynyt.

Mutta tämä johtaa taas uuteen arvoitukseen. Mikä hävittää hydroksyyliä ilmakehästä?

”Se onkin hyvin monimutkainen asia. Onko esimerkiksi ilmaliikenteen lisäämisellä jokin yhteys tähän”, Korhola pohtii.

Metaanimysteeri osoittaa, miten vaikeaa on saada läheskään tarkkaa kokonaiskuvaa koko planeetan ilmastosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

”Kun usein sanotaan, että ilmastotiede on kiveen hakattua, niin kyllähän tässä tutkittavaa riittää”.

Hätä ei kuitenkaan välttämättä ole tämän näköinen. Vaikka emme mahda luonnollisille metaanipäästöille, kuten soista ja ikiroudasta vuotavalle metaanille, juuri mitään, laskelmien mukaan ilmastotavoitteisiin voidaan silti päästä, jos vähennetään tehokkaasti ihmisen toiminnasta syntyviä metaanipäästöjä.

Öljyn ja maakaasun tuotannossa metaania vuotaa ilmaan täysin turhaan ja öljykentillä ylijäämäkaasua jopa poltetaan taivaan tuuliin soihduttamalla.

”Se on järjetöntä ja olisi kiireesti pyrittävä lopettamaan joka puolella maailmaa”, Korhola sanoo.

Maakaasun tuotannossa ja kuljetuksessa metaania pääsee vuotamaan ja tämä voitaisiin estää yksinkertaisesti huolellisuutta lisäämällä, ja jopa ilmaiseksi.

”Laskelman mukaan noin 50 prosenttia näistä vuodoista voitaisiin estää nollakustannuksilla, esimerkiksi vuotokohtien tehokkaammalla tarkistuksella”.

Omilla ravintovalinnoillaan jokainen voi puolestaan vaikuttaa karjankasvatuksen ja riisinviljelyn metaanipäästöihin.

”Ei tarvitse olla täysi kasvissyöjä, vaan lihan kulutuksen pienikin vähentäminen voi auttaa”.

Riisiäkin voi pyrkiä silloin tällöin korvaamaan lähellä tuotetuilla lisukkeilla, vaikkapa perunalla.

Vielä yksi ratkaisu löytyy Suomen kamaralta. Suomessa on soita enemmän kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa, ja pohjoisen suot ovat hiilinieluja. Ne imevät ja sitovat hiiltä ilmakehästä ja tulevat torjumaan ilmastonmuutosta yhä tehokkaammin, kun ilmaston lämmetessä kasvien kasvukausi pitenee ja soihin vajoavaa hiilipitoista kasviainesta syntyy yhä enemmän.

”Euroopassa viisi kertaa enemmän hiiltä on varastoitunut soihin kuin metsiin. Jos kunnostamme pilaantuneita suoekosysteemeitä ja suojelemme luonnontilaisia, niin voimme vahvistaa nieluja huomattavasti. Kunnostaminen ei ole kauhean kallista puuhaa”, Korhola sanoo.

Goswell
Seuraa 
Viestejä13230

Mustaa huumoria kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Goswell kirjoitti:
Lehmien mukaan tuominen keskusteluun on naurettavuuden huippu, voiko parempaa tapaa olla tappaa oma uskottavuus.Mistä metaanipitoisuuden nousu johtuu, merten lämpenemisestä, ikijään sulamisesta, tässä puhutaan aivan toisista metaamimääristä kuin lehmien pieruissa.

Paljonko metaania vuotaa putkista, paljonko lasketaan tahallaan ilmakehään erilaisissa vuodoissa maakaasukentiltä.

maakaasukentiltä joiden tuotteella lopulta lämmitetään kaupunkeja, mm helsinkiä.

Paljonko sitä karkaa hiilikentiltä kun kaivoksia tuuletetaan jotta eivät räjähdä pienimmästä kipinästä, hiilikentiltä joilla lämmitetään kaupunkeja, mm helsinkiä..

Paljonko kaatopaikat tuottaa metaani, kaatopaikat johon kaupungit kippaa paskansa, mm helsinki.,

Saatanan vatipäät, lehmä on kuriositeetti tässä yhteydessä.

Toisekseen maitoa ja lihaa tarvitaan joka päivä. Helsinkiä ei tarvita mihinkään.

Montako sulla niitä on?

Viitisenkymmentä kaikkiaan, kohta ei ensimmäistäkään, ei tätä jatkuvaa kusetusta ja päähän potkimista kestä kukaan. Perkele syökää kynsiänne.

Päätös on jo tehty.

Lihakarjaa vai maidon tuotantoa?

Molempia, kasvatetaan omat vasikat, myös sonnit. Lehmät lähtee syksyllä ja lihakarjaa on sitten vielä  vähän aikaa.

Moni tila lopettaa täällä vuoden kahden sisään, isojakin tiloja lyö pillit pussiin...

Loppuupahan  se nautojen pireskely, jospa se maailma nyt pelastuu.

Välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko kun lukee ilmastohöperöiden tuotoksia, ei järjen häivää..

Minun mielestä noin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla