Metaania on ilmakehässä enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla. Mallissa suurempi pitoisuus näkyy punaisempana värinä. Kuva: Airs / Aqua / Nasa
Metaania on ilmakehässä enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla. Mallissa suurempi pitoisuus näkyy punaisempana värinä. Kuva: Airs / Aqua / Nasa

Syytä kasvuun ei tiedetä.

Metaanin määrä ilmakehässä on kasvanut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Se on yllättänyt ilmastotutkijat.

Metaanipäästöjen kasvu vaikeuttaa yrityksiä hillitä ilmastonmuutosta. Metaani lämmittää planeettaa noin 28 kertaa niin paljon kuin vastaava määrä hiilidioksidia. Toistaiseksi metaanin osuus globaaleista kasvihuonepäästöistä on noin 16 prosenttia, mutta se voi nousta.

Metaanin kasvu ilmakehässä kiihtyi vuonna 2007. Se on kiihtynyt entisestään vuosina 2014 ja 2015.

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on 2,5-kertaistunut esiteollisen ajan jälkeen. Maailman metaanibudjetin laatijat totesivat raportissaan, että 2000-luvun alkuvuosina metaanin pitoisuus kohosi ilmakehässä vain 0,5 miljardisosaa vuodessa verrattuna 10 miljardisosaan vuosina 2014 ja 2015.

Uusi tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -tiedelehdessä

Metaanin päästöjä ei ole seurattu yhtä tarkasti kuin hiilidioksidin. Ilmastotutkijat eivät siksi ole varmoja siitä, mistä juuri äskettäin lisääntynyt metaani on tullut ilmakehään.

Metaani on hajutonta ja ilmaa kevyempää. Se on voimakas kasvihuonekaasu.

Metaania syntyy, kun eloperäinen aine mädäntyy hapettomissa oloissa. Näin käy eläinten ruuansulatuksessa, riisipeltojen vesissä ja kaatopaikoilla.

Ilmastotutkijat pohtivat, että maatalous voi olla suurin syy metaanin määrän kasvuun.

Tärkeä aiheuttaja ovat myös fossiiliset polttoaineet. Noin kolmannes metaanista tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Laskelmassa ovat mukana kaasun- ja öljynsärötys, öljynporaus ja hiilikaivokset. Niissä metaania pidetään jätekaasuna. Se päästetään ilmakehään tai joskus poltetaan.

Hiilidioksidin päästöjä on seurattu monin eri tavoin jo 1950-luvulta lähtien. Metaanipäästöt tunnetaan paljon huonommin. Metaanin elinikä ilmakehässä on onneksi vain noin kymmenen vuotta.

Tundran sulaessa sen alta paljastuu varastoitunutta metaania. Arktisten alueiden lämpeneminen voi johtaa isoihin metaanipäästöihin.

”Hiilidioksidipäästöjen lähteet on kuvattu hyvin. Sen sijaan maailman metaanibudjetti on hajanainen. Nautojen, kosteikkojen ja riisipeltojen ja muita osuuksia metaanin kierrossa ei tunneta niin hyvin”, sanoo maapallon systeemien professori Robert Jackson Stanfordin yliopistosta Guardian-lehdelle.

Hän oli yksi metaanibudjetin kirjoittajista. Jacksonin mukaan metaani pitää nostaa myös keskiöön, jos yritetään hallita ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi uudet riisilajikkeet ja rehulajikkeet voisivat vähentää metaanipäästöjä riisipelloilta ja naudoista. Tiedetään myös keinoja napata metaania karjankasvatuksesta. Kuitenkin vain harvoja keinoja käytetään.

”Metaanin nykyinen kasvuvauhti ei ole ennen näkemätön. 1970- ja 1980-luvuilla metaanipitoisuus kasvoi vielä nopeammin”, muistuttaa fyysikko ja ilmastotutkija Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta.

”Syyt metaanipitoisuuden kasvun hitaudelle 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tunnetaan myös puutteellisesti. Yhtenä syynä on pohdittu sitä, että kun sosialistinen järjestelmä romahti, pienensi se ihmiskunnan metaanipäästöjä maailmanlaajuisesti”, sanoo Räisänen.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä40530
Liittynyt6.12.2009

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut nopeasti

Sanppa kirjoitti: Ennustan ja tunnustan. Tsunamit ja hurrikaanit ovat vähentyneet määrällisesti ja voimakkuudellisesti 2000 luvun puolivälin paikkeilta, joten ei mitään peloteltavaa sielläkään. Semmosta se on kun uskoo omia uskomuksiaan. "Climate change has made deadly heatwaves and hurricanes, along with droughts and flooding, both more frequent and more intense in recent years, according to a UN report released Tuesday." Read more at: http://phys.org/news/2016-11-climate-extreme-weather-...
Lue kommentti
SamBody
Seuraa 
Viestejä6062
Liittynyt3.5.2008

Metaanin pitoisuus ilmakehässä on kasvanut nopeasti

Windspeed kirjoitti: No niin....USAssa ei joissain osavaltioissa enää edes sanoa ääneen AGWtä. Sinulla ei ilmeisesti ole käsitystä USAn hallintojärjestelmästä(kään). Ei presidentillä ole ole valtaa osavaltiotasoilla, eli Trump on antamassa huutia ilmastohihhuleille vain liittovaltiotasolla ;-) Trump vaatii nimiä – ketkä olleet ilmastonmuutoksen vastaisissa talkoissa?
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.