Veden jäämät olivat ehkä peräisin kääpiöplaneetta Cerekseltä. Kuva: Nasa
Veden jäämät olivat ehkä peräisin kääpiöplaneetta Cerekseltä. Kuva: Nasa

Asteroidivyöhykkeeltä peräisin oleva meteoriitti osoittaa, että elämään tarvittavaa kemiaa on jo kauan sitten ollut muuallakin kuin maapallolla.

Seitsemän koulupoikaa pelaili 20 vuotta sitten koripalloa Monahansin pikkukaupungissa Texasissa, kun he kuulivat vihellystä ja jyrinää. Vain kivenheiton päähän pallokentästä, keskelle katua, mäjähti taivaalta kengän muotoinen kivi.

Kivi osoittautui meteoriitiksi, ja vieläpä harvinaiseksi sellaiseksi. Se oli ensimmäinen meteoriitti, jonka sisältä löydettiin jäänteitä vedestä.

Murikka myytiin huutokaupassa ja pojat tienasivat tuolloin löydöstään 3 000 dollaria kukin.

Toinen vastaavanlainen avaruuskivi tömähti myöhemmin samana vuonna Marokon vuoristoon.

Vasta tällä vuosituhannella tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että tutkijat pääsivät todella kurkistamaan näiden kivien sisään. He raportoivat Science Advances -tiedelehdessä, että meteoriitit sisältävät yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä ja suolakiteitä, jotka ovat mahdollisesti peräisin kääpiöplaneetta Cerekseltä.

Kivet sisältävät mikroskooppisia jäämiä vedestä 4,5 miljardin vuoden takaa. Niissä on pienen pieniä suolakiteitä, joissa on hiileen, happeen ja typpeen perustuvia orgaanisia yhdisteitä ja aminohappojen rakennuspalikoita. Proteiinit muodostuvat aminohapoista.

”Tämä on kuin löytäisi hyönteisen meripihkasta”, kommentoi meteoriitin rakennetta analysoinut David Kilcoyne Berkeleyn yliopiston synkrotronilaboratoriosta tiedotteessa.

Kivi ei sisällä elämää, mutta se sisältää niitä kemiallisia aineksia, joista elämän uskotaan maapallollakin muinoin kehittyneen.

”Nämä ovat elämän rakennusaineita. Tämä on ensimmäinen kerta, kun avaruudesta on löydetty viljalti orgaanisia aineksia yhdessä nestemäisen veden kanssa”, sanoo puolestaan tutkimusta johtanut Queenie Chan Lontoon avoimesta yliopistosta.

Yhden teorian mukaan elämään tarvittavat ainekset ovat alun perin sataneet maapallolle meteoriittien mukana. Tämä tutkimus ei voi sitä todistaa, mutta se osoittaa, että muinaisessa avaruudessa elämän aineksia on hyvinkin voinut siirtyä kiveltä toiselle.

Suolakiteet ja vesijäämät ovat mahdollisesti peräisin kääpiöplaneetta Cerekseltä. Se on asteroidivyöhykkeen isoin kohde ja kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä.

Cereksen jäisen pinnan alla uskotaan olevan vettä ja suolayhdisteitä, joita tulivuoret ovat ehkä muinoin syösseet avaruuteen. Nyt tutkitut meteoriitit ovat miljardeja vuosia avaruudessa kierrettyään tulleet kosketuksiin tämän aineksen kanssa.

Kivet eivät siis ole irronneet Cereksestä, vaan niihin on voinut tarttunut avaruudessa näitä yhdisteitä.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä226
Liittynyt2.12.2017

Meteoriitti toi elämän aineksia avaruudesta

H.Tanska kirjoitti: arvailu ja marginaalisen pienen herra seurueen olettamukset, jostain asiasta mistä ei faktaa ole pitäisi pitää tämän herra seurueen omana juttuna! Onpas täällä yksinkertaista porukkaa, vaikka ei tiedetä elämän syntyyn liittyvistä tutkimuksista mitään, osataan kuitenkin arvioida mitä muut tietävät.
Lue kommentti

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5758
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.