Matkustajia New Yorkin metrossa. Kuva: Lucas Jackson / Reuters
Matkustajia New Yorkin metrossa. Kuva: Lucas Jackson / Reuters

Lähes kaikki bakteerit ovat harmittomia, mutta joukossa on myös yllätyksiä.

Kun tartut metrossa tai muussa julkisessa kulkuvälineessä tolppaan kiinni, periaatteessa kättelet niitä tuhansia ihmisiä, jotka ovat sinua ennen tassuineen kädensijaa tahmanneet.

Ihmisestä pölisee joka tunti kymmeniä miljoonia bakteereja ja kuollutta ihosolukkoa lähiympäristöömme.

Näitä pöpöjä ei tarvitse pelätä. Sen sijaan joukkoliikennevälineissä elävien mikrobien tutkimus paljastaa mielenkiintoisia asioita ihmisten ja bakteerien yhteiselosta ja mikrobien leviämisestä ympäri kaupunkia.

Pääosin Hongkongin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä kartoitti nyt Hongkongin metron bakteerikirjoa Cell Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkijat pyysivät vapaaehtoisia ihmisiä matkustamaan metrolla eri vuorokaudenaikoina ja ottivat sitten näiden käsistä bakteerinäytteet. Ihmiset astuivat metroon puhtain käsin ja matkustivat aina kerrallaan puoli tuntia vaunun kädensijoista kiinni pitäen.

Metrosta löytyvä bakteerikirjo vaihteli päivän mittaan. Aamuruuhkassa kädensijoista tunnistettiin yhteensä 140 erilaista pöpölajia, valtaosa tavallisia ihmisen kädellä eläviä lajeja. Bakteerien jälkeen eniten löytyi erilaisia hiivoja.

Aamulla jokaisella eri metrolinjalla oli oma, tunnusomainen bakteerikirjonsa, joka levisi vaunuihin eri alueilta kyytiin astuvien ihmisten mukana. Esimerkiksi rannan lähellä kulkevalla linjalla oli enemmän merellisessä ympäristössä tavattavia mikrobeja.

Päivän mittaan lajit kuitenkin sekoittuivat ja aamulla tavattuja bakteerilajeja katosi. Sen sijaan 48 lajia levisi ympäriinsä kaikkiin metrolinjoihin. Päivän mittaan yhä suurempi osa mikrobeista oli ihmisen ihon luonnollisia asukkeja.

Antibiooteille vastustuskykyiset kannat myös rikastuivat päivän mittaan. Aamulla otetuissa bakteerinäytteissä vain osalla lajeista oli antibioottiresistenssiin liittyviä geenejä, mutta yön tullen niitä oli kaikissa lajeissa. Suurin osa vastustuskyvystä oli lääkkeitä vastaan, mutta myös sianrehuun lisätyn tetrasykliinin vastustuskykyä havaittiin.

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue, ja siellä on tiukemmat käytännöt antibioottien suhteen kuin varsin huolettomasti antibiootteja hyödyntävässä Kiinassa. Yksi Hongkongin metrolinjoista kulkee suuren kaupungin läpi Kiinan puolella, ja tältä linjalta löydettiin huomattavasti enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin muilta linjoilta.

Parhaillaan on käynnissä kansainvälinen Metasub-tutkimushanke, jossa kootaan bakteeriprofiileita 51:stä maailman suuresta kaupungista. Mukana on myös Tukholma. Siellä on metrovaunuista sivelty esiin antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja muiden pöpöjen muassa.

New Yorkin metrosta puolestaan on löytynyt jopa pernaruttoa ja paiseruttoa aiheuttavia bakteereja, mutta kuolleina ja täysin harmittomina. Ne eivät ole jäänne mistään biologisesta aseesta, vaan pernaruttoa esiintyy toisinaan Pohjois-Amerikan itärannikon karjassa.

Pöpölöydöt voivat kuulostaa hurjilta, eivätkä New Yorkin viranomaiset olleet tuosta tutkimuksesta erityisen mielissään. Fakta kuitenkin on, että kaikista päivittäin kohtaamistamme bakteereista lähes sata prosenttia on aivan harmittomia ja itse asiassa jopa hyödyllisiä terveydelle. Metroasemien desinfioinnille ja millekään hygieniahysterialle ei ole syytä, sanovat tutkijat.

”Ei näiden hankkeiden tarkoitus ole pelotella ihmisiä, vaan saada ymmärrys siitä, että altistumme jatkuvasti monipuoliselle bakteerikirjolle. Samalla huomataan, että kaupunkien suunnittelulla on hyvin suuri vaikutus siihen, millaisia bakteerikantoja kohtaamme”, sanoo uusimmassa tutkimuksessa mukana ollut systeemibiologi Gianni Panagiotou Hongkongin yliopistosta Gizmodo-verkkolehdelle.

Tutkimuksista on myös hyötyä, jotta ymmärrettäisiin, miten oikeasti vaaralliset taudinaiheuttajat leviäisivät verkostossa, jos sellaisia kulkuvälineisiin päätyisi.

Metroista löytyy myös matkustajien dna:ta. Esimerkiksi juuri mainitussa New Yorkin metron kartoituksessa, joka tehtiin pari vuotta sitten, havaittiin, että metron pinnoilta löytyvä dna heijastelee varsin tarkasti kunkin kaupunginosan väestöjakaumaa.

Eteläisessä Brooklynissa tutkijat olivat kuitenkin kummissaan, sillä tuolla alueella löytyi runsaasti muun muassa suomalaisperäistä dna:ta. Kyse ei ole satunnaisista turisteista vaan itse asiassa irlantilaisista, joita asuu tuossa kaupunginosassa runsaasti, tutkijat arvelevat. Irlantilaista geeniperimää ei ole vielä koottu kattavasti, ja siinä on jäämiä eri euroopan kansoista, metron kahvojen perusteella siis esimerkiksi suomalaisista, briteistä ja italialaisista.

Metrojen mikrobiston tutkimus jatkuu ympäri maailmaa. Suomen pääkaupunkiseudun metro ei tässä kartoituksessa ole mukana.