Karhu on meille mieleinen, vaikka sitä pelätäänkin. Sen hahmo henkii voimaa, viisautta ja lempeyttä. Kuva: Getty Images
Karhu on meille mieleinen, vaikka sitä pelätäänkin. Sen hahmo henkii voimaa, viisautta ja lempeyttä. Kuva: Getty Images

Kanta pääsi kasvamaan, kun pyytäjät alkoivat suojella saalistaan.

Parhaillaan on menossa karhunmetsästys. Ennen kaatokautta metsissämme liikkui Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yli 2 000 kontiota. Se on enemmän kuin aikoihin, sillä karhulla meni pitkään huonosti.

1700-luvulta alkaen karhuja kaadettiin paljon, vaikka tuliaseet olivat vielä mitä olivat. Tuohon aikaan petoeläimet verottivat rankasti karjaa, joten niitä haluttiin vähentää reippaasti.

1800-luvulla karhukanta taantui entisestään. Vuonna 1868 silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti julisti, että kaikkia suurpetoja, niin karhua, sutta, ilvestä kuin ahmaa, sai jokainen metsästää ja tappaa, jos niitä tapasi omilla tai muiden mailla.

Kun aseet kehittyivät, suurpedot jatkoivat harvinaistumistaan. Susikanta suorastaan romahti, ja karhujen määrä väheni hitaasti mutta varmasti.

1800-luvulla karhu hävisi Etelä-Suomesta, 1900-luvun alussa Keski-Suomesta. Siitä tuli Pohjois-Suomen ja itärajan lähialueiden asukas.

Valtaosan viime vuosisataa karhuja oli runsaimmillaankin vain muutama sata, lopulta ehkä vain 150 yksilöä. Luku saattoi olla pienin siten viime jääkauden eli noin 10 000 vuoteen.

Idän metsästäjät ryhtyivät toimeen

Karhun suojelun aloittivat itäsuomalaiset metsästäjät 1970-luvun alussa. Karhu rauhoitettiin muutamissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa riistanhoitoyhdistysten päätöksillä. Ratkaisut olivat merkittäviä, koska valtakunnallisesti karhu oli vailla lain suojaa.

Metsästäjillä oli intressinsä säilyttää karhu luonnossamme.

Karhua metsästetään ennen kaikkea antoisien pyyntikokemusten takia. Karhulla on myyttinen maine, joten se on kiehtova saalis – ja taloudellisestikin arvokas.

Vuonna 1993 saatiin muutos valtakunnalliseen metsästyslakiin. Karhu – kuten muutkin suurpedot – määriteltiin riistaeläimiksi, joihin kohdistuvan metsästyksen on noudatettava kestävän käytön periaatetta. Laki säätää, ettei pyynti saa vaarantaa kantaa.

Karhut alkoivat runsastua. Vuosituhannen vaihteessa niitä oli 800–900 yksilöä, ja nyt määrä kipuaa yli 2 000:n. Samalla karhu on alkanut valloittaa takaisin entisiä elinpaikkojaan. Se on palannut idästä keskiseen Suomeen.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola luo silmäyksen koko maailman karhutilanteeseen ja kertoo, miten Suomen karhut ovat itsekin edistäneet runsastumistaan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.