Brittitutkimuksen mukaan pitkäsarvilampaat ovat entistä pienikokoisempia, koska metsästäjät nappaavat populaatiosta kaikkein kookkaimmat ja suurisarvisimmat pässit, kertovat Nature –lehti ja

Brittitutkimuksen mukaan pitkäsarvilampaat ovat entistä pienikokoisempia, koska metsästäjät nappaavat populaatiosta kaikkein kookkaimmat ja suurisarvisimmat pässit, kertovat Nature –lehti ja sen verkkopalvelu.

Biologit jo ovat pitkään epäilleet, että metsästys vaikuttaa eläinlajien evoluutioon. Esimerkiksi komeilla syöksyhampailla varustetut norsut ovat yhä harvinaisempia Afrikassa. Syynä pidetään salametsästystä.

Sheffieldin yliopiston tutkija David Coltman testasi asian paikkaansapitävyyttä Albertan maakunnassa Kanadassa, missä laiduntaa maan suurin pitkäsarvilammaspopulaatio. Seutu on myös suosittu matsästysmatkailukohde. Lammaskannasta on verotettu vuosittain noin kymmenen prosenttia, mutta 1996:sta lähtien jahtia on rajoitettu. Pässit ovat himoittua saalista, koska sarvista saadaan korea trofee eli jahtimuisto seinälle. Coltman seurasi pässejä vuosina 1971-2002 ja havaitsi, että niiden keskimääräinen sarvikoko putosi neljänneksellä tarkkailujakson aikana. Lasku ei ole oiennut, vaikka metsästystä on viime vuosina rajoitettu.

Suurilla sarvilla on Coltmanin mukaan suora yhteys pässin kuntoon ja terveyteen, joten ilmiö saattaa heikentää lajia kaventamalla geenipoolia. Coltman epäilee myös, että metsästys vaikuttaa lampaiden lisääntymiskäyttäytymiseen: kiima-aikoina nähdään tavallista vähemmän kisailevia sarvipäitä.