Miksi kirjoittaa tiedemiehestä, kun voi käyttää sanaa tutkija? Vaikka sukupuolten tasa-arvo on lisääntynyt, se ei näy tiedotusvälineissä. Median kieli on yhä miehinen, huomauttaa filosofian maisteri Kaisa Karppinen

Miksi kirjoittaa tiedemiehestä, kun voi käyttää sanaa tutkija? Vaikka sukupuolten tasa-arvo on lisääntynyt, se ei näy tiedotusvälineissä. Median kieli on yhä miehinen, huomauttaa filosofian maisteri Kaisa Karppinen Oulun yliopistosta. Karppinen selvitti lisensiaatintyössään viiden suuren sanomalehden mies- ja naiskuvaa.

Kielellinen epätasa-arvo on sekä määrällistä että laadullista. Mies-loppuisia yhdyssanoja ja nais-etuliitettä käytetään paljon. Usein sukupuolen mainitsemiseen jutussa ei ole mitään journalistista syytä. Naiset ja miehet myös sijoitetaan lehtijutuissa perinnäisiin rooleihin. Mies ahertaa taloudessa ja politiikassa, naisen taas löytää yksityisemmillä areenoilta. Hänen saavutuksistaan kerrotaan lähinnä kulttuuri- ja urheilusivuilla. Naistoimittajat syyllistyvät kielelliseen seksismiin siinä missä miehet. Vain harvoissa naistoimittajien jutuissa arvostellaan miesten tekemisiä ja stereotyyppisiä sukupuolikäsityksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla