Miekkavalas oppi matkimaan englannin sanoja. Se ei ollut tämä yksilö. Kuva: Wikimedia Commons
Miekkavalas oppi matkimaan englannin sanoja. Se ei ollut tämä yksilö. Kuva: Wikimedia Commons

Osaa sanoista Wikie osasi matkia ensi yrittämällä, vaikka se tuottaa ääntä aivan eri välineillä kuin ihminen.

Miekkavalas oppii imitoimaan ihmisen puhetta, osoitti Royal Societyn julkaisema tutkimus. Näin on siitä huolimatta, että miekkavalaan äänielimet ovat täysin erilaiset kuin ihmisellä.

Tutkijaryhmä teki kokeita Ranskan Antibesin merieläinpuistossa elävällä Wikie-miekkavalaalla. 14-vuotias Wikie on syntynyt vankeudessa.

Tutkimuksen alussa ryhmä ei tiennyt, mitä odottaa. Kun Wikielle ensi kertaa sanottiin ”hello”, ja valas toisti, tutkijat eivät pystyneet peittämään tunteitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Siinä oli vaikea olla hiljaa”, sanoo Jose Abramson Madridin Universidad Complutense -yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Wikielle opetettiin ensin tietty käsiele, jonka nähdessään sen kuului matkia toisen valaan liikkeitä. Sitten tutkijat opettivat tämän eleen avulla Wikien matkimaan ääntä ja puhetta.

Aluksi sitä pyydettiin imitoimaan oman poikasensa tekemiä ääniä ja sitten ääninauhalta muiden miekkavalaiden tekemiä narinoita ja pörinöitä, joita Wikie ei aiemmin ollut kuullut.

Wikie oppi nopeasti. Sitten tutkijat imitoivat sille itselleen miekkavalaiden ääntelyä, ja lopulta opettivat valaan toistamaan yksinkertaisia englanninkielen sanoja, kuten ”hello”, ”bye-bye”, ja ”one, two, three”.

Miekkavalaat ovat levinneet kaikkiin maailman meriin. Ne elävät laumoissa ja heimoissa, joilla kullakin on oma murteensa, eivätkä eri heimoihin kuuluvat valaat ymmärrä toisiaan. Miekkavalailla voidaan katsoa jopa olevan oma kulttuurinsa.

Vankeudessa miekkavalaiden on havaittu oppivan ”puhumaan delfiiniä”. Ne ovat alkaneet matkia delfiinien ääntelyä oltuaan kosketuksissa näiden kanssa.

”Halusimme nähdä, miten joustavasti miekkavalas voi imitoida ääniä. Tärkeää oli valita äänteitä, joita ne eivät normaalisti tekisi. Ei miekkavalas tavallisesti sano hello, selittää professori Josep Call St. Andrewsin yliopistosta The Guardian-lehdessä.

Call on psykologi ja neurotieteilijä, joka on erikoistunut tutkimaan mielen kehittymistä evoluutiossa.

Wikie toisti osan sanoista hyvin tunnistettavasti. Se oppi matkimaan osaa niistä jo ensimmäisellä yrittämällä.

Aivan samaan se ei pysty kuin papukaijat. Miekkavalaan kyky matkia on silti häkellyttävä, sillä sen tapa tuottaa ääntä on hyvin erilainen kuin ihmisillä.

Miekkavalaalla ei ole kurkunpäätä eikä äänihuulia. Se tuottaa ääniä puristamalla ilmaa päälaellaan olevasta hengitysaukosta. Se ei siis ääntele suu auki.

Puheen nuottia ja rytmiä valas matki tunnistettavasti, joskin se välillä tyytyi korvaamaan sanat pöräytyksillä.Kyky matkia äänteitä on jo itsessään kiintoisa, mutta tutkijat uskovat, että miekkavalat hyödyntävät kykyään myös luonnossa.

”Uskoaksemme tämä on ensimmäinen todiste miekkavalaiden kyvystä matkia ääniä. On järkeenkäypää, että tältä pohjalta miekkavalaat luovat myös ne murteet, joita ne luonnossa käyttävät”, Call sanoo.

Luonnossa miekkavalaat ääntelevät enimmäkseen veden alla. Tässä kokeessa Wikien pää ja sen ilma-aukko olivat pinnan yläpuolella.

Tutkimuksen tulos osoittaa jälleen kerran, että miekkavalaat ovat hyvin älykkäitä. Luonnossa miekkavalaat opettavat toisilleen ja poikasilleen saalistustekniikoita. Ne oppivat nopeasti jekuttamaan ihmiskalastajia ehtiäkseen itse napata saaliit siimojen päästä.

Hylkeitä saalistavien miekkavalaiden on havaittu tekevän yhteistyötä niin, että yksi kopauttaa jäälauttaa vinoon, jotta hylje liukuu meressä odottavan toisen miekkavalaan kitaan.

Matkimisen taito on tärkeä selviytymisen kannalta. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen voi luonnossa käydä kalliiksi.

”Jos syöty kala on myrkyllistä, siihen kuolee. Toisilta oppiminen on turvallista. Yksi tärkeimmistä asioista, joka johti ihmisen älyn kehitykseen, oli kyky sosiaaliseen oppimiseen ja imitointiin, lopulta kulttuuriin”, eläinten älykkyyttä tutkiva Abramson sanoo.

”Kun huomaamme, että muutkin lajit kykenevät hyvin monimutkaiseen sosiaaliseen oppimiseen, voimme odottaa niiltä varsin joustavaa ja sopeutuvaa käytöstä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla