Suomessa on yhä selviä miesten ja naisten aloja. Kuva: Marja Seppälä
Suomessa on yhä selviä miesten ja naisten aloja. Kuva: Marja Seppälä

Miesvaltaisten alojen suurempi palkka on vain yksi osa selitystä.

Kirjailija Tommi Kinnunen esitti Twitterissä mielenkiintoisia kysymyksiä: ”Miksi aina puhuttaessa koulutusalojen sukupuolittuneisuudesta ratkaisu on tyttöjen houkuttelu tekniselle alalle? Miksi poikia ei koeteta saada vaikkapa hoito- ja hoiva-alalle?”

Uusi Yhdysvalloissa tehty tutkimus antaa vastauksia. Sen mukaan ihmiset todella kokevat vakavampana ongelmana naisten aliedustuksen miesvaltaisilla aloilla kuin miesten aliedustuksen naisvaltaisilla. Niinpä vinoumaan halutaan puuttua hanakammin juuri miesvaltaisilla aloilla.

Neljään eri osatutkimukseen osallistui kaikkiaan 750 ihmistä, miehiä ja naisia. Enemmistö antoi hanakammin tukensa toimenpiteille ja rahallisille panostuksille, joilla pyritään edistämään naisten hakeutumista miesvaltaisille aloille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi helposti mieleen tuleva syy aliedustushuolen sukupuolierolle on se, että miesvaltaisilla aloilla saisi parempaa palkkaa. Siksi vaikuttaisi suuremmalta vääryydeltä, jos sukupuolen takia ei voisi saavuttaa näitä parempia tuloja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tätä tutkijat testasivat yhdessä osatutkimuksessa, jossa he vertasivat pienempipalkkaisia ja suurempipalkkaisia aloja. Molemmissa tapauksissa miesvaltaisten alojen sukupuolivinoumasta oltiin enemmän huolissaan, mutta paremmin palkatuilla aloille ero oli hieman isompi.

Paremmat palkat voivat siis selittää suhtautumiseroa, mutta vain osittain, selittäväy tutkijat Journal of Experimental Social Psychology -lehdessä.

Toinen selitys on se, että naisvaltaisia ammatteja arvostetaan vähemmän kuin miesvaltaisia jopa riippumatta palkasta. Siksi ihmiset eivät koe yhtä suurta painetta edistää sitä, että miehet hakeutuisivat enemmän näille aloille.

Osallistujilla oli myös erilaisia käsityksiä siitä, miksi miehet ja naiset eivät hakeudu toisilleen tyypillisille aloille.

Tutkimus havaitsi myös, että osa ihmisistä ajattelee miehiltä puuttuvan motivaatiota hakeutua naisvaltaisille aloille. Kiinnostuksen puutteen vuoksi miehet eivät tämän käsityksen mukaan myöskään hakeutuisi naisvaltaisille aloille töihin.

Naisilla vastaavaa motivaation puutetta ei tutkimuksessa nähty yhtä suurena kuin miehillä. Ei siis ajatella, että naisia pitää poissa miesvaltaisilta aloilta se, että nämä työt eivät kiinnostaisi. Vinoumalle nähdään enemmän muita, ulkoisia syitä.

Näitä motivaatiosta riippumattomia syitä ovat miesvaltaisten alojen sosiaaliset normit, jotka estävät naisia hakeutumista töihin miesvaltaisille aloille.

Tutkimuksen mukaan nämä erot käsityksissä sukupuolivinoumien synnystä selittävät arvostuksen ja palkan lisäksi ihmisten erilaista suhtautumista nais- ja miesvaltaisten alojen vinoumaan.

Suomessa työelämä on kansainvälisesti vertailtuna jakautunut voimakkaasti sukupuolen mukaan.

Maailman tasa-arvoisimmissa maissa, kuten Pohjoismaissa, on huomattu niin sanottu tasa-arvon paradoksi, mikä näkyy koulutusvalinnoissa.

Tasa-arvoisissa maissa tytöillä ja naisilla on enemmän vapautta valita ammattinsa ja heitä kannustetaan murtamaan perinteisiä sukupuolirooleja. Siitä huolimatta Pohjoismaissa naiset hakeutuvat silti harvemmin insinööreiksi kuin monissa epätasa-arvoisemmissa maissa.

Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa naisia on luonnontieteen, tekniikan ja matematiikan tutkinnon suorittaneista vain viidennes. Esimerkiksi Algeriassa naisten osuus näillä aloilla on jopa 40 prosenttia.

Yksi selitys tasa-arvon paradoksille liittyy tyttöjen ja poikien väliseen eroon koulumenestyksessä. Vaikka tytöt pärjäävät kaikissa aineissa keskimäärin paremmin kuin pojat, ero heidän hyväkseen on suurempi lukemisessa kuin matematiikassa. Tämä voi saada tyttöjä hakeutumaan humanistisille aloille ja poikia teknisille.

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1471

Puhe miesvaltaisista aloista on retoriikkaa jolla halutaan luoda tietty kuva (miesten valta -> alistetut naiset). Todellisuudessa naiset ovat käyttäneet valinnanvapauttaan olla hakeutumatta näille aloille.

Miesvaltaisista aloista puhumisen sijaan tilannetta kuvaisikin paremmin termi naisten karttamat alat.

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti, Iina Viinatossu).

Sisältö jatkuu mainoksen alla