Migreeni ei ole mikä tahansa päänsärky. Rajuimmillaan kohtaus rapauttaa toimintakyvyn päiväkausiksi. Kuva: Shutterstock
Migreeni ei ole mikä tahansa päänsärky. Rajuimmillaan kohtaus rapauttaa toimintakyvyn päiväkausiksi. Kuva: Shutterstock

Kun aivorunko joutuu häiriötilaan, kipuviestit vyöryvät keskushermostoon.

Haukotuttaa jatkuvasti. Olo on ärtynyt. Väsyttää. Puhe puuroutuu. Valot koskevat silmiin. Migreenikohtaus  hiipii päälle.

Mitä aivoissa tarkkaan ottaen tapahtuu migreenikohtauksen alkaessa, on yhä selvittelyn alla, mutta viime vuosina tutkijat ovat päässeet ison askelen lähemmäs arvoituksen ratkaisua, kiitos etenkin toiminnallisten magneettikuvausten.

Vanhastaan ajateltiin, että migreeni on verisuonten häiriötila. Sykkivän, vihlovan päänsäryn lähtöpisteenä pidettiin aivoverisuonten laajenemista. Siitä tämä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus ei kuitenkaan näytä pohjimmiltaan johtuvan. Suurin osa tutkijoista uskoo, että verisuonissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset ovat vain sivujuonne, eivät migreenin ensisijainen syy.

Kohtaus saa alkunsa jo ennen varsinaisia aivoja.

Sähköt sekoavat aivorungossa

Nykynäkemyksen mukaan kohtausta enteilevät varoitussignaalit ovat peräisin aivorungosta. Se on keskushermoston osa, joka yhdistää selkärangan ja aivot ja hoitaa viestiliikennettä aivojen ja muun elimistön välillä.

Aivorungossa sijaitsee tärkeitä kiputumakkeita, ja juuri siksi se voi toimia migreenin katalysaattorina.

Kohtaus alkaa, kun jokin sopiva ärsyke käynnistää aivorungon kipualueilla epätavallisen sähköisen toiminnan. Ärsyke voi olla stressin purkautuminen, huonosti nukuttu yö, voimakas valo tai säätilan muutos. Näitä laukaisevia tekijöitä on tunnistettu jo kymmeniä, mutta mekanismia, jolla ne sähköhäiriön aiheuttavat, ei toistaiseksi tiedetä.

Pian tapahtumat etenevät ketjureaktiona. Aivorungon sähköiset muutokset herättävät kolmoishermon. Se on ihmisen suurin aivohermo, joka toimii kasvojemme tuntohermona ja jolla on oma tumake aivorungossa kipualueiden vieressä.

Kun kolmoishermo aktivoituu, se alkaa vapauttaa kipua ruokkivan tulehduksen välittäjäaineita, kuten cgrp-neuropeptidejä. Nyt kipusignaalit vilistävät hermohaarakkaita aivoihin, ja ärsytystila leviää kolmoishermon päätteistä yhä laajemmalle. Hermosolu toisensa perään herkistyy kivulle ja vyöryttää viestiä eteenpäin.

Pahimmillaan aivorungosta lähtevä sähköhäiriö ärsyttää koko keskushermoston hälytystilaan. Kipu yltyy sietämättömäksi, ja kärsimystä lisäävät tahdosta riippumattoman hermoston oireet, kuten oksentelu. Silloin on lääkäriin lähtö lähellä.

Onnellisia ne, jotka eivät tiedä migreenistä mitään.

 

Lue lisää

Helmikuun 2018 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteen erikoistoimittaja Mari Heikkilä selvittää migreenin syntyä, oireita ja hoitoa. Piakkoin markkinoille on tulossa uudenlaisia biologisia estolääkkeitä, joiden pitäisi auttaa usein kipuilevia.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudistuneessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4831
Liittynyt21.7.2017

Migreeni kaappaa aivot

Onko aivojen herkistyminen & yltyvä migreenikohtaus... suojamekanismi/lakko ylistimuloinnille? Kun ihminen ei piittaa kehonsa viesteistä (tyypillinen pingoittaja), elimistö "huutaa kovempaa". Kohtaukselle altistaa moni tekijä - mutta stressin lähde ei taida olennaista, vaan se että aivorunko ja kolmoishermo aktivoituvat. Olisi helppo kuvitella, että tietyn tyyppisessä perimässä tietyn tyyppinen ympäristö (vauvan/taaperon kohtelu) aiheuttaa migreenin kaltaisen "suojamekanismin" kehittymisen...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4831
Liittynyt21.7.2017

Migreeni kaappaa aivot

Minulla on idea siitä, miten koliikin voisi parantaa ehkä jo parissa viikossa. Ei mitään "poppaskonsteja" tai yleispäteviä ohjeita, vaan täysin yksilöllisesti. Olisi mielenkiintoista kokeilla, voiko auttaa, mutta se vaatisi mielellään sijaintia Varsinais-Suomessa.
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli