Fleecetakeissa on paljon mikromuovia. Kuva: <span class="photographer">Maria Lähteenmäki/HS </span>
Fleecetakeissa on paljon mikromuovia. Kuva: Maria Lähteenmäki/HS

Yksittäinen pesu irrottaa paljon enemmän muovia, mutta vaatteita käytetään huomattavasti useammin kuin niitä pestään.

Muovikuituja sisältävistä vaatteista irtoaa käytössä jatkuvasti mikromuovia, kertoo Plymouthin yliopiston ja Italian kansallisen tutkimusneuvoston yhteinen tutkimus.

Tutkijat havaitsivat, että vaatteista irtoaa 20 minuutissa jopa 400 muovikuitua jokaista vaatteen painogrammaa kohden.

Oleellisimmat erot kuitujen irtoamisessa perustuivat vaatteen rakenteeseen. Vähiten kuituja irtosi tiukkaan kudotuista vaatteista, jotka oli valmistettu tiukasti kierretyistä pitkäsäikeisistä langoista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kokeessa koehenkilöt vietiin puhdastilalaboratorioon, jossa he tekivät tavallisia arkiasioita. Kahdenkymmenen minuutin päästä koe lopetettiin ja kaikki irronneet kuidut kerättiin talteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vertailun vuoksi vaatteet pestiin 40 asteen lämpötilassa, ja irronneet kuidut kerättiin talteen pesuvedestä.

Mikromuovikuitujen irtoamista vaatteista on tutkittu aiemmin lähinnä pesutilanteissa.

Pesussa mikromuovia irtoaa kymmenkertaisia määriä käyttöön verrattuna.

Koska vaatteita kuitenkin käytetään paljon useammin kuin niitä pestään, mikrokuituja irtoaa vaatteita käytettäessä vuositasolla kolme kertaa enemmän.

Tutkijat arvioivat, että yhden ihmisen vaatteista irtoaa pesuissa vuoden aikana noin 300 miljoonaa polyesterikuitua. Käytössä kuituja irtoaa kuitenkin kolminkertainen määrä, noin 900 miljoonaa.

Havainto kertoo siitä, että vaatteiden käyttämisen ja pesun mikromuovipäästöt ovat samassa mittaluokassa, tutkimusta johtanut Francesca De Falco toteaa yliopiston tiedotteessa.

Lisäksi vaatteista irtoavan mikromuovin määrä on luultavasti arvioitu aiemmin alakanttiin.

”On tarkasteltu vain vesistöihin päätyvää mikromuovia, mutta todellisuudessa sitä on kaikkialla ympäristössämme”, De Falco sanoo.

Vaikka tulos on uusi, se ei yllätä muovin ympäristövaikutuksia tutkinutta VTT:n tutkimusprofessoria Ali Harlinia.

”Jos ajattelemme koteihimme kertyvää pölyä, sen tärkeimmät lähteet ovat meistä hilseilevä kuivunut iho ja vaatteistamme irtoavat kuidut. Sikäli tulos tuntuu odotetulta.”

Noin 65 prosenttia maailman kuitutuotannosta on synteettisiä kuituja. Niihin kuuluvat muovipohjaisen polyesterin lisäksi esimerkiksi akryyli ja polyamidi.

Mikromuovin suurta määrää on Harlinin mukaan siten vaikea pitää yllätyksenä.

”Ostamme ruokamme muoviin pakattuna, pukeudumme muoviin, asumme muovilla päällystetyissä asunnoissa ja matkaamme paikasta toiseen muovikuplien sisällä. Muovin osuus mikrohiukkasista voidaan johtaa suoraan tästä”, Harlin huomauttaa.

Hän vertaakin vaatteista irtoavaa muovia auton renkaista irtoaviin pienhiukkasiin. Materiaalit kuluvat käytössä.

On arvioitu, että 20–35 prosenttia kaikesta meriin päätyneestä mikromuovista on peräisin muovipohjaisista tekstiileistä.

Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertaista, Harlin kertoo.

”Polyesterin jälkeen vaateteollisuuden tärkein raaka-aine on puuvilla. Sen maailmanlaajuisen tuotannon määrää on kuitenkin melko mahdoton enää kasvattaa.”

Sama ongelma koskee muitakin proteiinipohjaisia materiaaleja, kuten villaa.

Käytännössä polyesterin korvaaminen vaateteollisuudesta vaatisi innovaatiota, kuten kasviperäisen selluloosan jalostamista tekstiileiksi.

Harlin ehdottaakin ratkaisuksi vaatteiden pitämistä hyvin.

”Kun välttää turhaa kulumista ja pesua, mikromuovin kuorma vähenee.”

Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professorin Minna Halmeen mukaan mikromuovikuormaa voi pienentää ostamalla mahdollisimman laadukkaita vaatteita.

”Mitä paremmin kangas on kudottu ja mitä suoremmat ovat saumat, sen paremmin vaate kestää”, Halme toteaa. Vaikka laadukkaampi vaate on kaupassa kalliimpi, se voi loppuun käytettynä tulla halvemmaksi käyttöpäivien mukaan laskettuna.

”Ympäristön kannalta on aina parempi ostaa vähemmän ja käyttää pitkään.”

Halme toivoo muotiteollisuuden panostavan kestäviin ja laadukkaisiin vaatteisiin.

”Lyhytikäiset ja halvalta näyttävät vaatteet ovat olleet muodissa 20 viime vuotta. Tarvittaisiin ajatustavan muutos, jossa samojen vaatteiden käyttäminen pitkään koettaisiin tyylikkääksi”, Halme sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla