Elimistön fysiologinen sopeutuminen kuumuuteen vie aikaa noin kaksi viikkoa.

Helteiden perään haikaillaan, mutta usein kuumalla kelillä on kuitenkin tukala olo. Mistä tukaluus tulee, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö, professori Hannu Rintamäki?

"Elimistön fysiologinen sopeutuminen kuumuuteen vie aikaa kaikkiaan noin kaksi viikkoa. Ja jos välillä on pari viikkoa kylmää, sopeutuminen kuumaan alkaa alusta."

Mitä sopeutumisessa tapahtuu?

"Prosessissa on useita vaiheita. Sydämen syke rauhoittuu 3-5 vuorokaudessa, elimistön sisälämpötila tasapainottuu 5-8 vuorokaudessa, hien suolapitoisuus laimenee 6-10 vuorokaudessa ja hikoiluteho parantuu 10-12 vuorokaudessa. Sopeutunut ihminen hikoilee nopeammin ja suurempia määriä eli sietää kuumuutta paremmin. Hikoilu on elimistön tehokkain keino poistaa lämpöä kehosta. Kannattaa myös levätä riittävästi yöaikana, ja nimenomaan viileässä. Joskus ihmiset luulevat, että jos yönkin viettää kuumassa, elimistö tottuu kuumaan nopeammin. Asia on kuitenkin päinvastoin."

Miksi toiset kestävät kuumuutta paremmin kuin toiset?

"Kuumuuden kestäminen on helpompaa, jos on tottunut fyysisiin ponnisteluihin, kuten hikoilua aiheuttaviin kestävyyslajeihin. Hyvä kunto auttaa muutenkin, koska silloin sydän jaksaa toimia tehokkaammin ja pintaverenkierto on runsasta. Huono kuumansietokyky voi olla myös perinnöllistä, mikä näkyy huonona hikoilukykynä. Syitä ei tunneta tarkemmin. Lisäksi esimerkiksi pitkäaikainen valvominen heikentää lämmönsietokykyä."

Kroppa väsähtää kuumasta, mutta miksi ajatuskin tuntuu tahmaavan?

"Se on ihan totta. Kuten kylmänkin kohdalla, pieni ärsytys voi jopa parantaa ajatuksenjuoksua, mutta voimakas kuumastressi aiheuttaa distraktiota eli vie keskittymiskyvyn. Ajatukset askaroivat tukaluudessa eivätkä jaksa kiinnittää huomiota muihin asioihin."

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2011.

Tiede-lehden päivittäiset nettiuutiset palaavat kesätauolta 30. heinäkuuta.

 

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.