Turkkilokoiras herkästi hylkää toukat, jos naaras parittelee toisenkin koiraan kanssa. Hylkäysstrategia kannattaa, koska lajin naaraat vaihtavat koirasta niin usein.(Kuvatekstiä korjattu 28.3. PR) (Kuva: Per Smiseth)
Turkkilokoiras herkästi hylkää toukat, jos naaras parittelee toisenkin koiraan kanssa. Hylkäysstrategia kannattaa, koska lajin naaraat vaihtavat koirasta niin usein.(Kuvatekstiä korjattu 28.3. PR) (Kuva: Per Smiseth)

Hylkäämisestä ei aina olisi hyötyä.

Monien eläinlajien koiraat jatkavat uskottomaksikin paljastuneen naaraan poikasten hoivaamista. Koiraat toimivat näin siinä tapauksessa, jos uskottomuus on lajilla suhteellisen harvinaista ja jollei hoivaaminen huononna koiraan mahdollisuutta saada omia poikasia tulevaisuudessa. Strategian sai selville kansainvälinen tutkijaryhmä, joka julkaisi tuloksensa Plos Biology -lehdessä.

Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää aiemmin esitettyjen teorioiden paikkansapitävyyttä. Yhden teorian mukaan koiraat jatkavat poikasten hoitoa petettyinäkin, jos naaraan uskottomuus on vaikea havaita. Toisen teorian mukaan koiraat eivät välitä havaitsemastaankaan uskottomuudesta, jollei se heikennä niiden tulevia lisääntymismahdollisuuksia.

Kumpikin teoria perustuu evoluutioteorian ajatukseen menestyksekkäimpien ominaisuuksien yleistymisestä populaatiossa. Sellaiset ominaisuudet yleistyvät tehokkaimmin, jotka turvaavat omaa yleistymistään. Siksi olisi odotettavissa, että yleisimpiä ovat sellaiset koiraat, jotka hoivaavat vain omia jälkeläisiään ja hylkivät toisten koiraiden jälkeläisiä, jos mahdollista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ashleight Griffin Oxfordin yliopistosta Britanniasta ja hänen työtoverinsa analysoivat 62 tutkimusta 48:sta nisäkäs-, lintu-, kala- ja hyönteislajista. He havaitsivat, että naaraiden kykyä peitellä uskottomuuttaan on yliarvioitu. Koiras usein havaitsee uskottomuuden, muttei kaikilla lajeilla silti hylkää poikasia. Hylkäämistodennäköisyys ei siis riipu pelkästään siitä, miten varma koiras on isyydestään. Hylkäämistodennäköisyyteen ei vaikuta myöskään se, miten tärkeää hoito poikasille on. Sen sijaan hylkäämistodennäköisyys riippuu siitä, miten todennäköistä uskottomuus kyseisellä lajilla on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esimerkiksi savannipaviaaneilla uskottomuus on yleistä, ja siksi koiras hylkää poikaset herkästi, jos näkee naaraan parittelevan muiden kanssa. Piikkikaloihin kuuluvien kolmipiikkien naaraat ovat puolestaan melko yksiavioisia, ja siksi hylkäämään taipuvainen koiras tulisi usein hylänneeksi omia poikasiaan. Jälkimmäinen pätee ihmisiinkin, tutkijat huomauttavat. (Tekstiä korjattu 4.6.2013 PR)

Sisältö jatkuu mainoksen alla