Olemme maailman kuudenneksi onnellisin kansakunta.

Suomalaisten synkkyys on pelkkää luuloa, sillä kansainväliset vertailut kertovat aivan muuta.  Sijoituksemme on yleensä maailman kymmenen onnellisimman kansan joukossa, ja huhtikuussa ilmestyneessä vuoden 2015 World Happiness Reportissa olemme kuudensia. Ilmeisesti teemme jotain oikein, vaikkemme sitä tajuaisikaan.

Kansalliset stereotypiat osuvat harhaan muuallakin. Suomalaiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin esimerkiksi ranskalaiset, joita streotypioissa pidetään erityisen elämäniloisina.

Ranska on kiinnostava vertailukohta, koska taloudellisesti se on kutakuinkin samalla tasolla Suomen kanssa. Bruttokansantuote henkeä kohti on likipitäen sama. Kumpikin maa on saavuttanut tulotason, jonka jälkeen kansakunnan vauraus ei joidenkin tutkimusten mukaan juuri lisää kansakunnan keskimääräistä tyytyväisyyttä.

Onnellisuusero voi juontaa siitä, että suomalaiset kokevat itsensä selvästi vapaammiksi kuin ranskalaiset. Ero syntyy kenties lapsuudessa. Ranskassa kotikasvatuksessa korostuu tottelevaisuus, Suomessa itsenäisyys.

Rahan ja onnen suhde ei ole yksioikoinen. Taloustieteilijät taittavat peistä siitä, kasvattaako talouskasvu onnellisuutta vauraissa maissa.

Nousu- ja laskukausien aikana ihmisten onnellisuus nousee ja laskee, mutta pitkän aikavälin kansantuotteen kasvu ei näytä kohottavan kansakunnan mielialaa yhtään.

Yhden käsityksen mukaan rahan tuoma onnen lisäys haihtuu sen jälkeen, kun tietty tarpeiden tyydytyksen perustaso on saavutettu. Esimerkiksi palkankorotuksen jälkeen ennen pitkää totumme asiaan ja koettu hyvinvointimme palaa perustasolleen. Yksi selitys tottumiseen on se, että tavoitteemme nousevat vaurastuessamme.

Toinen vaikuttaja on se, että ihmiset perustavat tyytyväisyytensä sosiaaliseen vertailuun. Jos muidenkin palkat nousevat, ei oma asema tunnu parantuneen. Lisäksi jos tuloerot jyrkentyvät niin, että vertailukohdat karkaavat kauemmaksi, oma suhteellinen asema tuntuu jopa huonontuvan.

– Maissa, joissa ihmiset helposti ryhtyvät statuskilpailuun ja kilpavarusteluun, bruttokansantuote ei tuota onnellisuutta niin paljon kuin maissa, joissa statuskilpailua ei esiinny, kertoo aihetta tutkinut Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. –  Jos ihmiset näyttävät statusta ulospäin, se aiheuttaa muissa huonommuuden tunnetta. Siten lisäraha ja -kulutus ei lisääkään hyvinvointia.

Suomessa sanotaan usein, että täällä ei saa näyttää rikastumistaan. Tätä ei siis tule pitää kateutena vaan itsesuojeluvaistona, joka parantaa kansakunnan onnellisuusastetta.

Jos olet Tiede-lehden tilaaja, lue lisää alla olevasta linkistä. Siellä kerrotaan tarkemmin tutkimuksista ja tutkijoiden erimielisyyksistä sekä annetaan viisi tutkimusten tukemaa vinkkiä onnellisuutesi lisäämiseen.

bergepanther
Seuraa 
Viestejä4819
Liittynyt5.11.2008

Miksi Suomi on onnellisten maa?

syytinki 24.05.2015 klo 11:38 bergepanther 16.05.2015 klo 18:24 Axel von Hinten 16.05.2015 klo 17:32 bergepanther 16.05.2015 klo 15:47 Ahvenanmaa ei kuulu edelliseen, koska viimeeksi käynyt siellä joskus 86, vastaanotto oli superylimielinen ja töykeä, missään ikinä ole moista kokenut. ...kyseisille maatamme jakamaan ja hajottamaan pyrkiville voimille toivotan äärimmäisen pahaa viikonloppua ja haistakaa vittu paska. Kiitos itsellesi vaan. Niin, punkki vai pummi kas siinä kysymys, joka...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä