Olemme maailman kuudenneksi onnellisin kansakunta.

Suomalaisten synkkyys on pelkkää luuloa, sillä kansainväliset vertailut kertovat aivan muuta.  Sijoituksemme on yleensä maailman kymmenen onnellisimman kansan joukossa, ja huhtikuussa ilmestyneessä vuoden 2015 World Happiness Reportissa olemme kuudensia. Ilmeisesti teemme jotain oikein, vaikkemme sitä tajuaisikaan.

Kansalliset stereotypiat osuvat harhaan muuallakin. Suomalaiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin esimerkiksi ranskalaiset, joita streotypioissa pidetään erityisen elämäniloisina.

Ranska on kiinnostava vertailukohta, koska taloudellisesti se on kutakuinkin samalla tasolla Suomen kanssa. Bruttokansantuote henkeä kohti on likipitäen sama. Kumpikin maa on saavuttanut tulotason, jonka jälkeen kansakunnan vauraus ei joidenkin tutkimusten mukaan juuri lisää kansakunnan keskimääräistä tyytyväisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Onnellisuusero voi juontaa siitä, että suomalaiset kokevat itsensä selvästi vapaammiksi kuin ranskalaiset. Ero syntyy kenties lapsuudessa. Ranskassa kotikasvatuksessa korostuu tottelevaisuus, Suomessa itsenäisyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rahan ja onnen suhde ei ole yksioikoinen. Taloustieteilijät taittavat peistä siitä, kasvattaako talouskasvu onnellisuutta vauraissa maissa.

Nousu- ja laskukausien aikana ihmisten onnellisuus nousee ja laskee, mutta pitkän aikavälin kansantuotteen kasvu ei näytä kohottavan kansakunnan mielialaa yhtään.

Yhden käsityksen mukaan rahan tuoma onnen lisäys haihtuu sen jälkeen, kun tietty tarpeiden tyydytyksen perustaso on saavutettu. Esimerkiksi palkankorotuksen jälkeen ennen pitkää totumme asiaan ja koettu hyvinvointimme palaa perustasolleen. Yksi selitys tottumiseen on se, että tavoitteemme nousevat vaurastuessamme.

Toinen vaikuttaja on se, että ihmiset perustavat tyytyväisyytensä sosiaaliseen vertailuun. Jos muidenkin palkat nousevat, ei oma asema tunnu parantuneen. Lisäksi jos tuloerot jyrkentyvät niin, että vertailukohdat karkaavat kauemmaksi, oma suhteellinen asema tuntuu jopa huonontuvan.

– Maissa, joissa ihmiset helposti ryhtyvät statuskilpailuun ja kilpavarusteluun, bruttokansantuote ei tuota onnellisuutta niin paljon kuin maissa, joissa statuskilpailua ei esiinny, kertoo aihetta tutkinut Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. –  Jos ihmiset näyttävät statusta ulospäin, se aiheuttaa muissa huonommuuden tunnetta. Siten lisäraha ja -kulutus ei lisääkään hyvinvointia.

Suomessa sanotaan usein, että täällä ei saa näyttää rikastumistaan. Tätä ei siis tule pitää kateutena vaan itsesuojeluvaistona, joka parantaa kansakunnan onnellisuusastetta.

Jos olet Tiede-lehden tilaaja, lue lisää alla olevasta linkistä. Siellä kerrotaan tarkemmin tutkimuksista ja tutkijoiden erimielisyyksistä sekä annetaan viisi tutkimusten tukemaa vinkkiä onnellisuutesi lisäämiseen.

Vaiettäniinkö
Seuraa 
Viestejä4832

Keijona kirjoitti:
Keijona kirjoitti:
VTT Valkoinen Totuus Todellisuudesta.

Yhdynnässä mies antaa siemennestettä jollekin naiselle, sen seurauksena nainen sitten antaa maitoa  lapselleen. Joten järjestys oli: Mies, nainen, lapsi. 

Tasa-arvoa ei ole luonnossa, joten täytyy olla luonnosta vieraantunut tasa-arvoon uskoakseen. Ei liene sattumaa että tasa-arvoon uskotaan eniten niissä korkean teknologian ja koulutuksen maissa.

Ilman rahaa ja koneita ei kukaan kuvittelisi olevansa itsenäinen ja vapaa, yksilö.  Ihminen joka  kuvittelee  olevansa itsenäinen ja omillaan toimeentuleva, että se oma onni ja hyvinvointi olisi jotenkin erillinen ja  riippumaton ympäristön, luonnon  ja lajitovereiden onnesta ja hyvinvoinnista,  (joista kuitenkin on täysin riippuvainen)  on kyllä enemmän sekaisin kuin  onnellinen.

Tietysti viihteen sekakäyttö voi sekoittaa myös

Jaa-a, onkohan nyt kumminkin käynyt niin, että koko hamppusato on tullut poltettua? Niin sekavaa shittiä on kyllä kaikki kommentit, että ei edes viihteen sekakäytöllä tuollaiseen tilaan pääse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla