Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen
Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen

Näyttää siltä, että suomalaisetkin ovat alkaneet pulskistua vuodesta 2011 lähtien.

Millenniaaleista eli 1980-luvun alun ja vuoden 1995 välissä syntyneistä voi tulla Britannian kautta aikojen lihavin sukupolvi. He lihovat enemmän kuin suuret ikäluokat, joissa ylipainoisten osuus on tähän asti ollut suurin.

Tulevaisuutta ennakoi Yhdistyneen kuningaskunnan syöväntutkimusjärjestö, ja siitä uutisoi The Guardian.

Nimitys millenniaalit tulee siitä, että sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi vuosituhannen vaihteen tienoilla. Sitä kutsutaan myös y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi.

Yli 70 prosenttia millenniaaleista on vaarallisen lihavia ennen keski-ikää eli vuosia 2026–2028, ennuste varoittaa. Sodanjälkeisen ikäluokasta puolet olivat 35–44-vuotiaina ylipainoisia.

Monet millenniaalit syövät näennäisen terveellisten trendien mukaisesti, ja heidän pitäisi parantaa tapojaan vähentämällä roskaruokaa ja nauttimalla enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kuituja, toteaa syövän ehkäisemiseen erikoistunut professori Linda Bauld.

On vaara, että ylipainoisuudesta tulee normaalia, sillä tiedämme, etteivät ihmiset mielellään myönnä omaa lihavuuttaan eivätkä kykene näkemään, että heidän lapsensa ovat ylipainoisia, sanoo lastentautiopin professori Russell Viner.

Myös Suomessa lihavuus ja ylipainoisuus ovat yleistyneet. Kehitystä kuvaava käyrä ei kuitenkaan nouse suoraviivaisesti, vaan siinä on tasanne.

”2000-luvun taitteeseen asti suomalaiset lihoivat tasaisesti. Vuosina 2000–2011 vaikutti siltä, että lihominen olisi tasaantunut. Vuodesta 2011 lähtien kansa näyttää taas pulskistuvan”, sanoo erikoistutkija Annamari Lundqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hän ei osaa vielä selittää, miksi suomalaiset ovat uudestaan alkaneet kasvattaa painoaan. Tieto saatiin FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jossa oli mukana 10 000 suomalaista.

Siitä, kuinka paljon suomalaiset millenniaalit tai muut sukupolvet lihovat tulevaisuudessa, on tulossa arvioita.

”Perimmäinen syy lihomiseen on se, että ihminen saa pitkällä ajalla ravinnosta enemmän kaloreita kuin kuluttaa”, Lundqvist toteaa.

Kulutamme vähän, koska teemme fyysisesti kevyttä työtä ja syömme energiatiheää roskaruokaa. Siinä on pienessä paketissa rutkasti kaloreita.

”Mäkkäristä saa hampurilaisia muutamalla eurolla, ja salaatti maksaa enemmän kuin hampurilainen”, Lundqvist tiivistää.

Suomessa on nykyisin 2,5 miljoonaa ylipainoista yli 30-vuotiasta. Ylipainoisen painoindeksi (paino jaettuna pituuden neliöllä) on vähintään 25.

Lihavaksi määritellään ihminen, jonka painoindeksi on 30 tai enemmän.

Yleensä paino nousee iän myötä ja saavuttaa huippunsa eläkeikään mennessä. Koulutetuilla ja pääkaupunkiseudulla asuvilla liikakilot ovat harvinaisempia kuin muilla ja muualla asuvilla.

Miesten painoindeksi lähti nousuun 1970-luvulla ja naisten 1980-luvulla. Nykyisin suomalaiset aikuiset ovat eurooppalaisessa vertailussa vähän keskitasoa pulleampia.

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa, osoittaa Avohilmo-aineisto. Se sisältää perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitukseen koottuja, muun muassa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon keräämiä tietoja lasten ja nuorten pituuksista ja painoista.

Aineisto on kuitenkin puutteellinen, sillä kaikki kunnat eivät ole siirtäneet siihen mittaustietojaan.

Suomen lääkärilehden artikkeli tarkastelee 60 kunnan lukuja kesäkuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun. Niiden mukaan noin 25 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja noin 16 prosenttia tytöistä oli vähintään ylipainoisia. Seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä oli lihavia.

Nuorten ylipainon yleisyys on jopa kolminkertaistunut 1970-luvulta lähtien, kirjoittajat arvioivat.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä