Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen
Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen

Näyttää siltä, että suomalaisetkin ovat alkaneet pulskistua vuodesta 2011 lähtien.

Millenniaaleista eli 1980-luvun alun ja vuoden 1995 välissä syntyneistä voi tulla Britannian kautta aikojen lihavin sukupolvi. He lihovat enemmän kuin suuret ikäluokat, joissa ylipainoisten osuus on tähän asti ollut suurin.

Tulevaisuutta ennakoi Yhdistyneen kuningaskunnan syöväntutkimusjärjestö, ja siitä uutisoi The Guardian.

Nimitys millenniaalit tulee siitä, että sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi vuosituhannen vaihteen tienoilla. Sitä kutsutaan myös y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi.

Yli 70 prosenttia millenniaaleista on vaarallisen lihavia ennen keski-ikää eli vuosia 2026–2028, ennuste varoittaa. Sodanjälkeisen ikäluokasta puolet olivat 35–44-vuotiaina ylipainoisia.

Monet millenniaalit syövät näennäisen terveellisten trendien mukaisesti, ja heidän pitäisi parantaa tapojaan vähentämällä roskaruokaa ja nauttimalla enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kuituja, toteaa syövän ehkäisemiseen erikoistunut professori Linda Bauld.

On vaara, että ylipainoisuudesta tulee normaalia, sillä tiedämme, etteivät ihmiset mielellään myönnä omaa lihavuuttaan eivätkä kykene näkemään, että heidän lapsensa ovat ylipainoisia, sanoo lastentautiopin professori Russell Viner.

Myös Suomessa lihavuus ja ylipainoisuus ovat yleistyneet. Kehitystä kuvaava käyrä ei kuitenkaan nouse suoraviivaisesti, vaan siinä on tasanne.

”2000-luvun taitteeseen asti suomalaiset lihoivat tasaisesti. Vuosina 2000–2011 vaikutti siltä, että lihominen olisi tasaantunut. Vuodesta 2011 lähtien kansa näyttää taas pulskistuvan”, sanoo erikoistutkija Annamari Lundqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hän ei osaa vielä selittää, miksi suomalaiset ovat uudestaan alkaneet kasvattaa painoaan. Tieto saatiin FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jossa oli mukana 10 000 suomalaista.

Siitä, kuinka paljon suomalaiset millenniaalit tai muut sukupolvet lihovat tulevaisuudessa, on tulossa arvioita.

”Perimmäinen syy lihomiseen on se, että ihminen saa pitkällä ajalla ravinnosta enemmän kaloreita kuin kuluttaa”, Lundqvist toteaa.

Kulutamme vähän, koska teemme fyysisesti kevyttä työtä ja syömme energiatiheää roskaruokaa. Siinä on pienessä paketissa rutkasti kaloreita.

”Mäkkäristä saa hampurilaisia muutamalla eurolla, ja salaatti maksaa enemmän kuin hampurilainen”, Lundqvist tiivistää.

Suomessa on nykyisin 2,5 miljoonaa ylipainoista yli 30-vuotiasta. Ylipainoisen painoindeksi (paino jaettuna pituuden neliöllä) on vähintään 25.

Lihavaksi määritellään ihminen, jonka painoindeksi on 30 tai enemmän.

Yleensä paino nousee iän myötä ja saavuttaa huippunsa eläkeikään mennessä. Koulutetuilla ja pääkaupunkiseudulla asuvilla liikakilot ovat harvinaisempia kuin muilla ja muualla asuvilla.

Miesten painoindeksi lähti nousuun 1970-luvulla ja naisten 1980-luvulla. Nykyisin suomalaiset aikuiset ovat eurooppalaisessa vertailussa vähän keskitasoa pulleampia.

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa, osoittaa Avohilmo-aineisto. Se sisältää perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitukseen koottuja, muun muassa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon keräämiä tietoja lasten ja nuorten pituuksista ja painoista.

Aineisto on kuitenkin puutteellinen, sillä kaikki kunnat eivät ole siirtäneet siihen mittaustietojaan.

Suomen lääkärilehden artikkeli tarkastelee 60 kunnan lukuja kesäkuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun. Niiden mukaan noin 25 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja noin 16 prosenttia tytöistä oli vähintään ylipainoisia. Seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä oli lihavia.

Nuorten ylipainon yleisyys on jopa kolminkertaistunut 1970-luvulta lähtien, kirjoittajat arvioivat.

Suurtutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisia tyttöikäluokkia, joista noin puolet otti rokotteen ja puolet ei.

Papilloomavirusta ja sen aiheuttamia syöpiä ehkäisevä hpv-rokote ei ole lisännyt rokotettujen suomalaisten tyttöjen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja erilaisiin arvoituksellisiin oireyhtymiin. Tämä havaittiin suomalaisessa suurtutkimuksessa, joka julkaistiin Vaccine-lehdessä.

Hpv-rokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2013 lopussa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tytöt, joilla oli mahdollisuus saada rokote rokotusohjelman puitteissa vuosina 2013–2016. Heitä oli kaikkiaan 240 605.

Näistä tytöistä rokotteen otti hiukan yli puolet, 56 prosenttia. Tutkimuksessa vertailtiin rokottamattomien ja rokotettujen sairastamista kansallisten hoitoilmoitusrekisterien perusteella.

Kävi ilmi, että rokotuksen 11–15-vuotiaana saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempi riski sairastua kuin saman ikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin riskisuhdetta 38 taudin osalta. Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nohynek oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tarkastelussa olivat esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä sekä tyypin 1 diabetes.

Epäilyt ovat Nohynekin mukaan perustuneet ajalliseen yhteyteen eli siihen, että lapsi on sairastunut rokotteen ottamisen jälkeen.

Ryhmä suomalaisia vanhempia on arvellut, että heidän lapsensa ovat sairastuneet rokotuksen takia. Sairastuminen rokotuksen jälkeen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokotus on sairastumisen syy.

Yhteyden todentamiseksi rokotettujen sairastuvuutta täytyy verrata rokottamattomiin. Näin tutkimuksessa tehtiin, eikä merkitsevästi kohonnutta riskiä mihinkään sairauteen löytynyt.

”Vastaavia tuloksia on saatu Norjassa ja Tanskassa. Tämä on yksi näyttö lisää siitä, että hpv-rokotus on turvallinen”, Nohynek arvioi.

Rokotus hpv-virusta vastaan suojaa kohdunkaulan syövältä, koska kohdunkaulan syöpä saa alkunsa virusinfektiosta. Sitä aiheuttava papilloomavirus tarttuu herkästi seksissä. Kondomikaan ei siltä täysin suojaa.

Viime vuosina on selvinnyt, että hpv-infektio on yhteydessä myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla.

Tulevaisuudessa hpv-rokote saatetaan antaa koulussa maksutta myös pojille. THL:n työryhmä vertailee parhaillaan poikien rokottamisen kustannuksia ja hyötyjä.

Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons
Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons

Meriin kulkeutuvat kemikaalit ovat lisänneet syöpiä esimerkiksi maitovalailla ja merileijonilla. Mikromuovitkin saattavat olla syöpävaarallisia eläimille.

Joskus sanotaan, että ihminen on maapallon syöpä. Asia saattaa olla kirjaimellisesti näin, pohtii ryhmä tutkijoita Nature Ecology & Evolution -lehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa.

Kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja planeetan saastuminen aiheuttavat syöpää myös muille eläimille kuin meille itsellemme. Tiettyjen kemikaalien päätyminen meriin on yhdistetty syöpien lisääntymiseen joillain eläinlajeilla.

Kun ihminen rouhii luonnon ekosysteemejä sirpaleiksi, geneettinen monimuotoisuus vähenee, mikä sekin voi johtaa haitallisten mutaatioiden ja kasvainten yleistymiseen. Mekanismeja on monia.

”Ihmiset voidaan määritellä syöpää aiheuttavaksi lajiksi tai tekijäksi. Muokkaamme ympäristöä tavalla, joka aiheuttaa syöpää villieläimissä”, syövän evoluutiota tutkivan biologin Frédéric Thomasin johtama ryhmä kirjoittaa.

Ryhmä kokoaa katsauksenomaisessa artikkelissa yhteen tutkimustietoa siitä, millä tavoin ihmisen toiminta on johtanut syöpien yleistymiseen villieläimillä. Näkökulma on tuore, sillä luonnossa elävien eläinten syöpiä on tutkittu erittäin vähän.

Pahasti saastuneen St. Lawrence -joen suulla Kanadassa elävillä maitovalailla on todettu huomattavan paljon syöpiä. Jo vuosituhannen alussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tutkituista aikuisista maitovalaista lähes kolmasosa kärsi jonkinlaisesta syöpäkasvaimesta.

Yleisin syöpä valailla oli suoliston adenokarsinooma. Maitovalaiden elinympäristöä saastuttavat muun muassa alumiinisulattamoilta vuotavat myrkyt.

Kalifornianmerileijonilla puolestaan esiintyy syöpää, joka on yhdistetty klooripohjaisten torjunta-aineiden käyttöön. Tšernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä havaittiin, että ulkoiset kasvaimet eräissä linnuissa yleistyivät todennäköisesti lisääntyneen taustasäteilyn seurauksena.

Muovisaaste voi kaiken muun pahan lisäksi johtaa syöpäkasvainten kehittymiseen sille altistuneilla eläimillä, tutkijat kirjoittavat. Luontoon päätyvässä muovijätteessä on erilaisia kemikaaleja, jotka voisivat riittävän suurissa määrissä altistaa eläimiä syövälle. Toki muovijäte ja mikromuovit ovat luonnolle valtava ongelma muutenkin.

Aihetta on tutkittu niukalti ehkä siksikin, että villieläinten kasvaimet tuntuvat melko pieneltä asialta, kun ilmasto lämpenee ennätystahtia ja lajeja katoaa planeetalta nopeammin kuin koskaan ennen. Syöpäsairaudet ovat silti yksi monista tekijöistä, jotka voivat rampauttaa eläinpopulaatioiden hyvinvointia ja heikentää niiden toipumiskykyä kriiseistä.

”Villieläinten syöpäkasvaimet ovat täysin unohdettu tutkimusala, ja haluamme herätellä tutkimusta tästä aiheesta”, kertoo evoluutiobiologi Mathieu Giraudeau Arizonan osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Syövän kehitys on monen tekijän summa. Yksi riskitekijä on geneettisen monimuotoisuuden romahtaminen, kun ahtaalle ajetut eläinpopulaatiot pienenevät. Samalla eläimistä voi tulla herkempiä tauteja ja syöpää aiheuttaville tekijöille, joita ne elinympäristössään kohtaavat.

Jopa niinkin kaukaa haetulta tuntuva asia kuin valosaaste saattaa altistaa eläimiä syövälle. Jatkuvasti valaistuilla alueilla elävien eläinten melatoniinin ja muiden hormonien tuotannon häiriintyminen voi periaatteessa johtaa jopa syöpien kehitykseen samalla tavoin kuin ihmisilläkin. Yöaikainen valoaltistus etenkin vuorotyötä tekevillä naisilla on yhdistetty kohonneeseen rintasyöpäriskiin.