Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen
Ylipaino lisää lukuisten syöpien ja muiden sairauksien riskiä. Kuva: Kimmo Taskinen

Näyttää siltä, että suomalaisetkin ovat alkaneet pulskistua vuodesta 2011 lähtien.

Millenniaaleista eli 1980-luvun alun ja vuoden 1995 välissä syntyneistä voi tulla Britannian kautta aikojen lihavin sukupolvi. He lihovat enemmän kuin suuret ikäluokat, joissa ylipainoisten osuus on tähän asti ollut suurin.

Tulevaisuutta ennakoi Yhdistyneen kuningaskunnan syöväntutkimusjärjestö, ja siitä uutisoi The Guardian.

Nimitys millenniaalit tulee siitä, että sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi vuosituhannen vaihteen tienoilla. Sitä kutsutaan myös y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi.

Yli 70 prosenttia millenniaaleista on vaarallisen lihavia ennen keski-ikää eli vuosia 2026–2028, ennuste varoittaa. Sodanjälkeisen ikäluokasta puolet olivat 35–44-vuotiaina ylipainoisia.

Monet millenniaalit syövät näennäisen terveellisten trendien mukaisesti, ja heidän pitäisi parantaa tapojaan vähentämällä roskaruokaa ja nauttimalla enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kuituja, toteaa syövän ehkäisemiseen erikoistunut professori Linda Bauld.

On vaara, että ylipainoisuudesta tulee normaalia, sillä tiedämme, etteivät ihmiset mielellään myönnä omaa lihavuuttaan eivätkä kykene näkemään, että heidän lapsensa ovat ylipainoisia, sanoo lastentautiopin professori Russell Viner.

Myös Suomessa lihavuus ja ylipainoisuus ovat yleistyneet. Kehitystä kuvaava käyrä ei kuitenkaan nouse suoraviivaisesti, vaan siinä on tasanne.

”2000-luvun taitteeseen asti suomalaiset lihoivat tasaisesti. Vuosina 2000–2011 vaikutti siltä, että lihominen olisi tasaantunut. Vuodesta 2011 lähtien kansa näyttää taas pulskistuvan”, sanoo erikoistutkija Annamari Lundqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Hän ei osaa vielä selittää, miksi suomalaiset ovat uudestaan alkaneet kasvattaa painoaan. Tieto saatiin FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jossa oli mukana 10 000 suomalaista.

Siitä, kuinka paljon suomalaiset millenniaalit tai muut sukupolvet lihovat tulevaisuudessa, on tulossa arvioita.

”Perimmäinen syy lihomiseen on se, että ihminen saa pitkällä ajalla ravinnosta enemmän kaloreita kuin kuluttaa”, Lundqvist toteaa.

Kulutamme vähän, koska teemme fyysisesti kevyttä työtä ja syömme energiatiheää roskaruokaa. Siinä on pienessä paketissa rutkasti kaloreita.

”Mäkkäristä saa hampurilaisia muutamalla eurolla, ja salaatti maksaa enemmän kuin hampurilainen”, Lundqvist tiivistää.

Suomessa on nykyisin 2,5 miljoonaa ylipainoista yli 30-vuotiasta. Ylipainoisen painoindeksi (paino jaettuna pituuden neliöllä) on vähintään 25.

Lihavaksi määritellään ihminen, jonka painoindeksi on 30 tai enemmän.

Yleensä paino nousee iän myötä ja saavuttaa huippunsa eläkeikään mennessä. Koulutetuilla ja pääkaupunkiseudulla asuvilla liikakilot ovat harvinaisempia kuin muilla ja muualla asuvilla.

Miesten painoindeksi lähti nousuun 1970-luvulla ja naisten 1980-luvulla. Nykyisin suomalaiset aikuiset ovat eurooppalaisessa vertailussa vähän keskitasoa pulleampia.

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt Suomessa, osoittaa Avohilmo-aineisto. Se sisältää perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitukseen koottuja, muun muassa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon keräämiä tietoja lasten ja nuorten pituuksista ja painoista.

Aineisto on kuitenkin puutteellinen, sillä kaikki kunnat eivät ole siirtäneet siihen mittaustietojaan.

Suomen lääkärilehden artikkeli tarkastelee 60 kunnan lukuja kesäkuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun. Niiden mukaan noin 25 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja noin 16 prosenttia tytöistä oli vähintään ylipainoisia. Seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä oli lihavia.

Nuorten ylipainon yleisyys on jopa kolminkertaistunut 1970-luvulta lähtien, kirjoittajat arvioivat.