Jokaisessa älykännykässä on Tuomo Suntolan kehittämää teknologiaa. Kuva: Rio Gandara / HS
Jokaisessa älykännykässä on Tuomo Suntolan kehittämää teknologiaa. Kuva: Rio Gandara / HS

Tuomo Suntola kehitti atomikerroskasvatuksen 1970-luvulla. Menetelmä mullisti tietotekniikan 2000-luvulla.

Miljoonan euron arvoinen Millennium-teknologiapalkinto on myönnetty atomikerroskasvatuksen keksijälle, tekniikan tohtori Tuomo Suntolalle, 75.

Suntola kehitti 1970-luvulla atomikerroskasvatuksen ald:n, joka on keskeinen tekijä nykyisen teknologiabuumin takana. Sen ansiosta mikroprosessoreita ja muistikomponentteja tarvitsevat laitteet ovat voineet kehittyä kaiken aikaa halvemmiksi ja pienemmiksi mutta silti tehokkaammiksi.

Tekniikan Akatemia -säätiö jakaa Millennium-teknologiapalkinnon joka toinen vuosi ”uraauurtavasta teknologisesta innovaatiosta, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä”.

Palkinto on jaettu vuodesta 2004 lähtien, ja Suntola on toinen suomalainen palkinnonsaaja. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds sai jaetun Millennium-palkinnon vuonna 2012.

Ald-teknologialla valmistetaan muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroprosessoreihin ja muistikomponentteihin. Peukalonkynnen kokoiselle mikroprosessorille mahtuu jo liki kymmenen miljardia transistoria.

”Ald:tä on hyödynnetty kaikissa kymmentä vuotta nuoremmissa tietokoneissa ja muissa teknisissä laitteissa, jotka edellyttävät nanomittaluokan rakennetta”, Suntola iloitsee.

Maailmalla on yli 30 ald-reaktoreita valmistavaa yritystä, ja alan markkinat ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa.

Keksinnöstään huolimatta Suntola ei ole miljardööri. Hän keksi ja patentoi ald-teknologian vuonna 1974, ja patentit umpeutuivat 20 vuodessa.

Suntola kollegoineen yritti jo 1980-luvun alussa markkinoida keksintöään puolijohdeteollisuudelle, eräälle johtavalle integroitujen piirien valmistajalle. Suntola ei suostu kertomaan, mille.

Valmistaja hylkäsi teknologian, koska silloisiin tietokoneisiin silloiset teknologiat riittivät.

Kiinnostus virisi kunnolla vasta Material Research Societyn näyttelyssä Bostonissa vuonna 1994. Suntola ja hänen ryhmänsä Mikrokemia Oy:stä toivat näytteille puolijohteiden valmistukseen kehitetyn ald-reaktorinsa. Sillä saatiin 30 senttimetrin halkaisijaiselle piikiekolle rakennettua hallitusti ennennäkemättömän tasaisia materiaalikerroksia.

Ensimmäisen ald-teknologialla tuotetun puolijohdekomponentin toi markkinoille Intel vuonna 2007. Sen jälkeen teknologia levisi räjähdysmäisesti kaikkialle.

Tietotekniikan ohella menetelmää hyödynnetään muun muassa aurinkokennoissa.

Ald on auttanut siinä, että Aalto-yliopiston tutkijat saavuttivat kolme vuotta sitten maailmanennätyksen nanokuvioisten aurinkokennojen hyötysuhteessa: yli 22 prosenttia auringon säteilyn energiasta saatiin muutettua sähköksi.

Samaan tapaan pinnoitetaan nyt avaruusteleskooppien peilejä ja koruja tai luodaan kemiallisia valleja litiumakkuihin.

OJP.
Seuraa 
Viestejä629
Liittynyt18.1.2013

Millennium-palkinto suomalaiselle keksijälle

- Parhaat onnittelut ald - teknologian kehittäjääle merkittävästä innovaatiosta elektroniikka teollisuuden alalla. Kommentini syy on siinä, että satuin 1970 - luvulla ns. sivsuta seuraamaan Lohja Oy;n elektroluminenssi projektin (ald - teknologia) kehitystyön vaiheita tri Suntolan työryhmineen pyrkiessä saamaan piikiekolle atomien kerros rakenteen `` tuontallolliseksi rutiiniksi.`` ---`Vaimoni toimi tuohon aikaan n Lohja OyJ,n - Elektroniikka yksikön talouspäällikkönä , tri Suntolan alaisena,...
Lue kommentti

Osmo, Otto, Juhani Päivinen