Jokaisessa älykännykässä on Tuomo Suntolan kehittämää teknologiaa. Kuva: Rio Gandara / HS
Jokaisessa älykännykässä on Tuomo Suntolan kehittämää teknologiaa. Kuva: Rio Gandara / HS

Tuomo Suntola kehitti atomikerroskasvatuksen 1970-luvulla. Menetelmä mullisti tietotekniikan 2000-luvulla.

Miljoonan euron arvoinen Millennium-teknologiapalkinto on myönnetty atomikerroskasvatuksen keksijälle, tekniikan tohtori Tuomo Suntolalle, 75.

Suntola kehitti 1970-luvulla atomikerroskasvatuksen ald:n, joka on keskeinen tekijä nykyisen teknologiabuumin takana. Sen ansiosta mikroprosessoreita ja muistikomponentteja tarvitsevat laitteet ovat voineet kehittyä kaiken aikaa halvemmiksi ja pienemmiksi mutta silti tehokkaammiksi.

Tekniikan Akatemia -säätiö jakaa Millennium-teknologiapalkinnon joka toinen vuosi ”uraauurtavasta teknologisesta innovaatiosta, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä”.

Palkinto on jaettu vuodesta 2004 lähtien, ja Suntola on toinen suomalainen palkinnonsaaja. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds sai jaetun Millennium-palkinnon vuonna 2012.

Ald-teknologialla valmistetaan muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroprosessoreihin ja muistikomponentteihin. Peukalonkynnen kokoiselle mikroprosessorille mahtuu jo liki kymmenen miljardia transistoria.

”Ald:tä on hyödynnetty kaikissa kymmentä vuotta nuoremmissa tietokoneissa ja muissa teknisissä laitteissa, jotka edellyttävät nanomittaluokan rakennetta”, Suntola iloitsee.

Maailmalla on yli 30 ald-reaktoreita valmistavaa yritystä, ja alan markkinat ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa.

Keksinnöstään huolimatta Suntola ei ole miljardööri. Hän keksi ja patentoi ald-teknologian vuonna 1974, ja patentit umpeutuivat 20 vuodessa.

Suntola kollegoineen yritti jo 1980-luvun alussa markkinoida keksintöään puolijohdeteollisuudelle, eräälle johtavalle integroitujen piirien valmistajalle. Suntola ei suostu kertomaan, mille.

Valmistaja hylkäsi teknologian, koska silloisiin tietokoneisiin silloiset teknologiat riittivät.

Kiinnostus virisi kunnolla vasta Material Research Societyn näyttelyssä Bostonissa vuonna 1994. Suntola ja hänen ryhmänsä Mikrokemia Oy:stä toivat näytteille puolijohteiden valmistukseen kehitetyn ald-reaktorinsa. Sillä saatiin 30 senttimetrin halkaisijaiselle piikiekolle rakennettua hallitusti ennennäkemättömän tasaisia materiaalikerroksia.

Ensimmäisen ald-teknologialla tuotetun puolijohdekomponentin toi markkinoille Intel vuonna 2007. Sen jälkeen teknologia levisi räjähdysmäisesti kaikkialle.

Tietotekniikan ohella menetelmää hyödynnetään muun muassa aurinkokennoissa.

Ald on auttanut siinä, että Aalto-yliopiston tutkijat saavuttivat kolme vuotta sitten maailmanennätyksen nanokuvioisten aurinkokennojen hyötysuhteessa: yli 22 prosenttia auringon säteilyn energiasta saatiin muutettua sähköksi.

Samaan tapaan pinnoitetaan nyt avaruusteleskooppien peilejä ja koruja tai luodaan kemiallisia valleja litiumakkuihin.

OJP.
Seuraa 
Viestejä450
Liittynyt18.1.2013

Millennium-palkinto suomalaiselle keksijälle

- Parhaat onnittelut ald - teknologian kehittäjääle merkittävästä innovaatiosta elektroniikka teollisuuden alalla. Kommentini syy on siinä, että satuin 1970 - luvulla ns. sivsuta seuraamaan Lohja Oy;n elektroluminenssi projektin (ald - teknologia) kehitystyön vaiheita tri Suntolan työryhmineen pyrkiessä saamaan piikiekolle atomien kerros rakenteen `` tuontallolliseksi rutiiniksi.`` ---`Vaimoni toimi tuohon aikaan n Lohja OyJ,n - Elektroniikka yksikön talouspäällikkönä , tri Suntolan alaisena,...
Lue kommentti

Osmo, Otto, Juhani Päivinen

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä