Mindfulness on suosittua meditointia. Kuva: Anni Koponen
Mindfulness on suosittua meditointia. Kuva: Anni Koponen

Harjoitteet vahvistavat hiukan empatiaa muilla, mutta vähentävät sitä narsisteilla.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ei välttämättä lisää empatiaa niin kuin on väitetty. Uuden tutkimuksen mukaan niin sanottu mindfulness-harjoittelu voi jopa vähentää myötäelämisen kykyä ihmisissä, joilla on taipumusta narsismiin.

Mindulness-harjoituksissa tarkkaillaan omien ajatusten ja aistimusten virtaa arvostelematta ja hyväksyen. Joissain tutkimuksissa ihmiset ovat harjoitusjaksojen jälkeen kokeneet, että oma olo paranee ja myötätunto toisia kohtaan vahvistuu.

On arveltu, että hyväksyvä asenne omia ajatuksia kohtaan vapauttaa huomaamaan toisten tunteet ja näkökulmat paremmin. Näyttö on kuitenkin ristiriitaista. Joissakin tutkimuksissa mindfulness ei ole vahvistanut empatiaa lainkaan.

Nyt Amsterdamin yliopiston Anna Ridderinkhof ja kumppanit halusivat testata, vaikuttaako mindfulness niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia asettua toisen ihmisen asemaan. Näillä henkilöillä on tavallista enemmän autistisia tai narsistisia piirteitä.

Kokeisiin osallistui 160 opiskelijaa, jotka olivat tehneet narsistisia ja autistisia piirteitä kartoittavan kyselyn. Sen jälkeen joukko jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä teki viiden minuutin mindfulness-harjoituksen ja toinen rentoutui. Kolmas oli verrokkiryhmä, jossa sai olla aloillaan ja upota omiin ajatuksiinsa.

Viiden minuutin harjoitus voi vaikuttaa lyhyeltä toimitukselta, mutta sellaisilla on aiemmissa tutkimuksessa kohennettu esimerkiksi ihmisten kykyä päätellä toisten ihmisten mielentilaa eli eräänlaista empatiaa.

Seuraavaksi Ridderinkhofin ryhmä teetti koehenkilöillään empatiaa mittaavia testejä. Koehenkilöt esimerkiksi tunnistivat mielialoja valokuvissa olevien ihmisten silmistä.

Lisäksi he ensin seurasivat ja sitten pelasivat nettipeliä, jossa heiteltiin palloa ryhmässä. Pelin juju oli siinä, että yhdelle pelaajalle ei heitetty palloa ja tämä joutui siten syrjityn asemaan. Opiskelijoille uskoteltiin, että pelaajat olivat muita opiskelijoita, vaikka todellisuudessa peliä pyöritti tietokone.

Koehenkilöiden myötätunnosta ja auttamisen halusta kertoisi se, että heidän tulisi sääliä syrjittyä ja he heittäisivät omalla vuorollaan palloa tälle. Empatiaa arvioitiin myös sähköpostiviestistä, joka pyydettiin kirjoittamaan syrjitylle pelaajalle.

Kävi ilmi, että yleisesti ottaen sen paremmin mindfulness-harjoitus kuin rentoutuskaan eivät lisänneet opiskelijoiden kykyä lukea toisten mielialaa tai tuntea myötätuntoa.

Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että ei-narsistiset opiskelijat osasivat mindfulness-tuokion jälkeen lukea toisten ihmisten mielialaa aavistuksen paremmin.

Narsistisille taas kävi päinvastoin: heidän mielenlukutaitonsa heikkeni. Tutkijat arvelevat, että mindfulness-harjoite salli heidän keskittyä entistä enemmän omaa itseä suurenteleviin ajatuksiinsa. Niinpä muut kiinnostivat heitä vielä vähemmän kuin ennen.

Saattaa olla, että narsistin mindfulness-ohjelmaan pitäisi lisätä annos myötätuntomeditaatiota, jossa varta vasten ajatellaan toisia ihmisiä.

Tutkimuksen julkaisi Self and Identity -tiedelehti.