Ensimmäistä kertaa rottien käyttäytymistä ja aivokemiaa voidaan tutkia samanaikaisesti, rottia nukuttamatta.

Yhdysvaltain valtiollinen Brookhaven National Laboratory on kehittänyt minikokoisen PET-kuvantamislaitteen, jolla voidaan tutkia eläinten aivokemiaa niitä nukuttamatta.

PET-kuvaus eli positroniemissiotomografia perustuu lievästi radioaktiivisiin merkkiaineisiin. Sillä saadaan tietoa muun muassa aivojen dopamiinijärjestelmän toiminnasta. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, jolla on osansa esimerkiksi mielihyvän tunteissa, masennuksessa ja riippuvuuksien syntymisessä.

Dopamiinista on saatu runsaasti tietoa erilaisista jyrsijöillä tehdyistä tutkimuksista. Niitä on kuitenkin tähän saakka rajoittanut se, että eläimet on pitänyt nukuttaa tai muuten rauhoittaa kuvantamisen ajaksi.

Vuosien kehitystyön tuloksena tutkijat saivat aikaan pienikokoisen kaulurimaisen kuvauslaitteen, joka yllään rotta pystyy edelleen hääräilemään häkissään. Nyt siis pystytään ensimmäistä kertaa tutkimaan yhtä aikaa rottien aivokemiaa ja käyttäytymistä.

Itse kauluri painaa 250 grammaa, mikä olisi toki rotalle liikaa, mutta se on kiinni pitkässä varressa, jota ohjailevat herkät jouset ja liikkeentasaajat. Rotta ei tunne laitteen painoa, koska se myötäilee eläimen liikkeitä.

Tutkijoiden mukaan rotat ovat sopeutuneet donitsinmuotoiseen skannerikauluriin hyvin eikä niiden stressitasoissa ole ollut kuin pieniä, väliaikaisia nousuja.

Heti ensimmäisten kokeiden tulokset yllättivät. Niiden mukaan rottien dopamiinitasot olivat kääntäen verrannollisia niiden fyysiseen aktiivisuuteen, siis liikehtimiseen. Yleensä aktiivinen käytös liitetään dopamiinitasojen nousuun.

Tutkijat arvioivat, että tulossa saattaa olla aivan uudenlaista tietoa dopamiinijärjestelmän toiminnasta. Ainakin laite on osoittanut toimivansa. Työsarkaa riittää myös hereillä otettujen kuvien vertailemisesta aiempiin, narkoosissa otettuihin aivokuviin. 

Uuden tutkimusmenetelmän julkaisi Nature Methods.

Lue, miten dopamiini osallistuu päihderiippuvuuden syntyyn ihmisellä: Tiede-lehden 10/2007 artikkeli Päihderiippuvaista imee mielihyvän musta aukko

KUVA: Brookhaven National Laboratory

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?