Piirteet säätyvät geenien ja ympäristön monimutkaisessa yhteispelissä. Kuva: Getty Images
Piirteet säätyvät geenien ja ympäristön monimutkaisessa yhteispelissä. Kuva: Getty Images

Iän karttuessa ihmiset tapaavat muuttua sopuisammiksi ja tasapainoisemmiksi.

Aikuisella geenit selittävät kunkin viiden suuren persoonallisuudenpiirteen vaihtelusta noin 40 prosenttia. Viiteen pääpiirteeseen lukeutuvat avoimuus uusille kokemuksille, tunnollisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus.

Luku pätee väestöön keskimäärin, ei yksittäisen ihmisen ominaisuuksiin. 

Geenit ja ympäristö eivät kuitenkaan vaikuta erillään toisistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Eivät koskaan”, sanoo psykologi Wendy Johnson Edinburghin yliopistosta Skotlannista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toinen tapa hahmotella geenien vaikutusta persoonallisuuteen onkin kysyä, montako yhden piirteen geeniä on tunnistettu.

”Nolla”, Johnson vastaa.

”Aina kun kuvittelemme löytäneemme sellaisen, kyseinen geeni osoittautuu kytkeytyvän myös nippuun muita piirteitä.”

Toisin sanoen persoonallisuutemme muovautuu geenien ja ympäristön mutkikkaassa yhteispelissä.

Muovautuminen jatkuu

Pitkään uskottiin, että persoonallisuus vakiintuu viimeistään kolmikymppisenä. Kun psykologit ryhtyivät varmistamaan asiaa, he löysivätkin runsaasti näyttöä muutosten jatkumisesta.

Ensimmäiset vastatodisteet saatiin tutkimuksista, joissa aikuisia seurattiin pitkän aikaa. Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset tapaavat ikääntyessään muuttua sopuisammiksi, tunnollisemmiksi ja henkisesti tasapainoisemmiksi.

Voi olla, että tämä liittyy vanhenevien aivojen luontaisiin muutoksiin. Iän karttuessa aivokuori nimittäin ohenee ja kurttuuntuu. Paksumpi ja sileämpi aivokuori taas on kytköksissä neuroottisuuteen, havaitsi äskettäin aivotutkija Roberta Riccelli Catanzaron yliopistosta Italiasta kollegoineen. Syy-yhteyttä ei tosin ole toistaiseksi osoitettu.

Vuonna 2017 psykologi Petar Milojev Masseyn yliopistosta Uudesta-Seelannista työtovereineen julkaisi tutkimuksen, joka täsmentää käsitystä persoonallisuuden ikämuutoksista. Lähes 4 000:n 20–80-vuotiaan ihmisen vertailu osoitti, että persoonallisuus on muuntuvaisin nuorilla aikuisilla ja yli 60-vuotiailla.

Milojevin mukaan tämä käy järkeen, mikäli ympäristönmuutokset muokkaavat persoonallisuutta. Suurimmat mullistukset koetaan yleensä juuri noissa ikävaiheissa.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa brittiläiset  tiedetoimittajat Emma Young ja Dan Jones  kertovat, mistä minuus koostuu ja miten se rakentuu. He kertovat myös, miten persoonallisuuttaan voi ja kannattaakin kehittää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun. 

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä. https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/minuus-muuttuu-lapi-elaman

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla