Kuvitus: Mikko Väyrynen
Kuvitus: Mikko Väyrynen

Saunasta liikkuu monenlaisia uskomuksia. Selvitimme tieteelliset käsitykset.

Mikä löylyssä polttaa?

Hyppäät lauteille ja heität kauhallisen kiukaalle. Selkänahassa kipristelee, kun lämpö lävähtää kiukaalta. Miksi löyly polttaa?

Arkijärki keksii syyksi äkillisen lämmönnousun, mutta vikaan menee.

Kauhallinen ei juuri nosta löylyhuoneen lämpötilaa. Kiukaalta salamannopeasti höyrystyvä vesi ei sekään kelpaa selitykseksi. Höyry ei iske tulikuumana, vaan ehtii hajaantua ja jäähtyä ennen kuin tavoittaa saunojan selän.

Oikeampi vastaus on vesihöyryn tiivistyminen iholle. Vettä kiukaalle viskottaessa vesihöyryn määrä lisääntyy sen verran, että sitä tiivistyy kylmille pinnoille. Lauteet ja seinät ovat kuumenneet saunan lämmetessä, joten kylmimmäksi pinnaksi jää saunoja.

Ilmiö on sama kuin silmälasien huurtumisessa. Huoneilma on talvisin varsin kuivaa, mutta pakkasesta sisälle tultaessa silmälasit ovat niin kylmät, että vähäinenkin ilmankosteus tiivistyy lasien pintaan.

Fiksu saunoja pitää löylynheitossa taukoja. Kun vesihöyry vähenee ilmasta, kosteus ei enää tiivisty, vaan päinvastoin ilma pystyy sitomaan lisää kosteutta. Siksi höyry alkaa haihtua iholta ilmaan. Samoin tekee hiki. Tämä haihtuminen jäähdyttää ihoa.

Miten syntyvät pehmeät löylyt?

Näkemyksiä makoisista löylyistä on yhtä paljon kuin kylpijöitä, mutta useimmat meistä pitävät pitkistä ja lempeistä löylyistä. Niiden synnyssä olennaisinta lienee kiukaan ja kivikeon koko.

Isossa kiukaassa on enemmän kiviä, ja niillä on enemmän lämpöä luovuttavaa pinta-alaa. Silloin veden haihtuminen kestää kauemmin. Ei ihme, että suuret katiskakiukaat ovat nykyisin suosiossa.

Kosteuskin vaikuttaa. Löyly tuntuu sitä kipakammalta, mitä kuivempi ja kuumempi sauna on.

Saman tekee ilmanvaihto. Perinteisessä saunassa löylyn laajentama ilma purkautuu ulos ja korvautuu uudella raikkaalla ilmalla, mikä koetaan pehmeänä. Toisin on kerrostalosaunassa, jossa korvausilma tulee yleensä kylpyhuoneesta.

Saunan muodolla on oma merkityksensä. Miellyttävän löylyn edellytyksenä on, että löyly kiertää tasaisesti koko keholle. Huokoinen hirsiseinä vaimentaa kosteutta ja kuumuutta. Lasi tai pintakäsitelty paneeli ei pysty samaan.

Suomessa kylvetään eniten sähkösaunassa, mutta mieluisimmat löylyt tarjoaa puulämmitteinen. Sellaisen omistaa joka kolmas saunan haltija.

Lue lisää

Maksullisessa artikkelissa vastaamme myös näihin kysymyksiin:

Mikä tuottaa saunassa auvoisan olon?

Pitääkö vihdat sitoa alkukesästä?

Tuhoaakö löyly siittiöitä?

Miten ahkerasti Suomi saunoo?

Onko vaarallista juoda saunaolut löylyssä?

Keksittiinkö sauna Suomessa?

Syödäänkö saunan jälkeen yhä saunalenkkiä?

Paljonko löylyssä irtoaa hikeä?

Edistääkö saunominen terveyttä?

Suojaako saunominen flunssalta?

Jos haluat lukea nuo kaikki, käy ostamassa kesäkuun 2015 Tiede joko painettuna lehtenä tai iPad-digilehtenä.

Jos olet tilaaja, voit lukea ne kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Tulkuri.
Seuraa 
Viestejä478
Liittynyt12.1.2006

Mitä tiede sanoo saunasta?

:) Nyt ehtii vielä tehdä pakastimeen talveksi saunavastat. Nätti pieni vasta, sitten käärii elmu-kelmuun,,saa semmosia nättejä pötkylöitä, mahtuu paremmin. Eikä ole niin väliä onko raudus-vai hies- vaan kunhan on sopiva varsi ja lehdet oksissa. Meinaan on sitten talvella mukava kynttilän valossa istua saunassa ja nuuskia kesän tuoksua, vähän ropsautaa lehdillä itseään tai pitää vatsan päällä kehoa rentouttamassa. Sitten voi lopuksi sillä pestä itseään,,saa hyviä aromeja. Toinen on sitten että...
Lue kommentti

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä