Jäytäjäkoi Pectinophora gossypiellan toukka tuhoaa puuvillasatoja syömällä puuvillan siemeniä. Toukka on tullut nopeasti vastustuskykyiseksi muuntogeeniselle, hyönteismyrkkyä tuottavalle puuvillalle Intiassa mutta ei Yhdysvalloissa.
Jäytäjäkoi Pectinophora gossypiellan toukka tuhoaa puuvillasatoja syömällä puuvillan siemeniä. Toukka on tullut nopeasti vastustuskykyiseksi muuntogeeniselle, hyönteismyrkkyä tuottavalle puuvillalle Intiassa mutta ei Yhdysvalloissa.

Syy selvisi tutkittaessa muuntogeenistä puuvillaa.

Torjunta-aineet menettävät aina tehoaan, sillä vähitellen tuholaisista kehittyy vastustuskykyisiä versioita. Vastustustuskyvyn evoluution nopeudessa voi kuitenkin olla eri paikoissa suuria eroja jopa saman torjunta-aineen ja saman tuholaislajin kohdalla. Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset tutkijat selvittivät aiempia tutkimuksia analysoimalla, mistä vastustuskyvyn evoluution nopeus riippuu ja miten viljelijät voivat koettaa hidastaa sitä. Raportin julkaisi Nature Biotechnology.

Bruce Tabashnik Arizonan yliopistosta kollegoineen kartoitti torjunta-ainetta tuottavien muuntogeenisten puuvillojen menestymistä eri puolilla maailmaa. Kyseiset puuvillat tuottivat Bacillus thuringiensis -bakteerin proteiinia Bt-toksiinia, joka on hyönteisille myrkyllistä. Tutkijat vertasivat sen toimintaa 77 tutkimuksen pohjalta, jotka oli tehty viidessä maanosassa, kahdeksassa maassa. Tuholaislajeja oli analyysissä 13.

Erityisen valaisevaksi osoittautui jäytäjäkoihin kuuluvan Pectinophora gossypiellan toukka, joka on puuvillan tuholainen. Intiassa se oli tullut Bt-toksiinille vastustuskykyiseksi pahimmillaan 2–3 vuodessa, mutta Yhdysvalloissa samanlaiset muuntogeeniset puuvillat torjuivat kointoukkaa vielä 15 viljelyvuoden jälkeenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat havaitsivat, että maiden välillä oli yksi olennainen ero: Yhdysvalloissa oli pidetty huolta, että gm-puuvillan ympärillä oli muita kasveja, joissa koit myös saattoivat elää, Intiassa ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Analyysin mukaan tuholaisten vastustuskyky kehittyy hitaimmin silloin, kun niillä on muitakin elinpaikkoja kuin myrkkykasvit, kun vastustusgeenit ovat populaatiossa aluksi harvinaisia ja kun geenit ovat väistyviä eli ne on saatava kummaltakin vanhemmalta.

Yhdysvalloissa jäytäjäkoit elivät puuvillapeltojen ympäristössä, eikä niillä siksi ollut suurta painetta kehittää vastustuskykyä. Intiassa paine oli kova, koska koilla ei ollut juuri muuta paikkaa kuin puuvilla itse.

Tutkijat neuvovat, miten viljelijöiden kannattaisi toimia. Jos tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vastustusgeenit ovat väistyviä ja harvinaisia, vastustuskyky ei todennäköisesti kehity nopeasti. Silloin sen hidastamiseen riittää, että pellon ympärillä on pieni suoja-alue, jossa tuholainen voi elää kohtaamatta myrkkyä. Jos geenit ovat vallitsevia tai yleisiä, suoja-alueen pitää olla isompi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla