Jäytäjäkoi Pectinophora gossypiellan toukka tuhoaa puuvillasatoja syömällä puuvillan siemeniä. Toukka on tullut nopeasti vastustuskykyiseksi muuntogeeniselle, hyönteismyrkkyä tuottavalle puuvillalle Intiassa mutta ei Yhdysvalloissa.
Jäytäjäkoi Pectinophora gossypiellan toukka tuhoaa puuvillasatoja syömällä puuvillan siemeniä. Toukka on tullut nopeasti vastustuskykyiseksi muuntogeeniselle, hyönteismyrkkyä tuottavalle puuvillalle Intiassa mutta ei Yhdysvalloissa.

Syy selvisi tutkittaessa muuntogeenistä puuvillaa.

Torjunta-aineet menettävät aina tehoaan, sillä vähitellen tuholaisista kehittyy vastustuskykyisiä versioita. Vastustustuskyvyn evoluution nopeudessa voi kuitenkin olla eri paikoissa suuria eroja jopa saman torjunta-aineen ja saman tuholaislajin kohdalla. Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset tutkijat selvittivät aiempia tutkimuksia analysoimalla, mistä vastustuskyvyn evoluution nopeus riippuu ja miten viljelijät voivat koettaa hidastaa sitä. Raportin julkaisi Nature Biotechnology.

Bruce Tabashnik Arizonan yliopistosta kollegoineen kartoitti torjunta-ainetta tuottavien muuntogeenisten puuvillojen menestymistä eri puolilla maailmaa. Kyseiset puuvillat tuottivat Bacillus thuringiensis -bakteerin proteiinia Bt-toksiinia, joka on hyönteisille myrkyllistä. Tutkijat vertasivat sen toimintaa 77 tutkimuksen pohjalta, jotka oli tehty viidessä maanosassa, kahdeksassa maassa. Tuholaislajeja oli analyysissä 13.

Erityisen valaisevaksi osoittautui jäytäjäkoihin kuuluvan Pectinophora gossypiellan toukka, joka on puuvillan tuholainen. Intiassa se oli tullut Bt-toksiinille vastustuskykyiseksi pahimmillaan 2–3 vuodessa, mutta Yhdysvalloissa samanlaiset muuntogeeniset puuvillat torjuivat kointoukkaa vielä 15 viljelyvuoden jälkeenkin.

Tutkijat havaitsivat, että maiden välillä oli yksi olennainen ero: Yhdysvalloissa oli pidetty huolta, että gm-puuvillan ympärillä oli muita kasveja, joissa koit myös saattoivat elää, Intiassa ei.

Analyysin mukaan tuholaisten vastustuskyky kehittyy hitaimmin silloin, kun niillä on muitakin elinpaikkoja kuin myrkkykasvit, kun vastustusgeenit ovat populaatiossa aluksi harvinaisia ja kun geenit ovat väistyviä eli ne on saatava kummaltakin vanhemmalta.

Yhdysvalloissa jäytäjäkoit elivät puuvillapeltojen ympäristössä, eikä niillä siksi ollut suurta painetta kehittää vastustuskykyä. Intiassa paine oli kova, koska koilla ei ollut juuri muuta paikkaa kuin puuvilla itse.

Tutkijat neuvovat, miten viljelijöiden kannattaisi toimia. Jos tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vastustusgeenit ovat väistyviä ja harvinaisia, vastustuskyky ei todennäköisesti kehity nopeasti. Silloin sen hidastamiseen riittää, että pellon ympärillä on pieni suoja-alue, jossa tuholainen voi elää kohtaamatta myrkkyä. Jos geenit ovat vallitsevia tai yleisiä, suoja-alueen pitää olla isompi. 

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.