Hiirellä ja sialla on nisäkkäiden tavanomaiseen tapaan erimuotoisia hampaita, delfiinillä vain yhdenlaisia. (Kuva: Armfield et al.)
Hiirellä ja sialla on nisäkkäiden tavanomaiseen tapaan erimuotoisia hampaita, delfiinillä vain yhdenlaisia. (Kuva: Armfield et al.)

Delfiinien purukalusto on kovin erinäköinen kuin muiden nisäkkäiden. 

Nisäkkäät tunnetaan monimuotoisesta hampaistostaan: ihmisellä, kuten useimmilla muillakin nisäkkäillä, on leikkaavat etuhampaat, tarttuvat kulmahampaat ja jauhavat poskihampaat. Hammasvalaiden, kuten delfiinien, koko hampaisto näyttää kuitenkin piikkimäisiltä kulmahampailta. Yhdysvaltalaiset ja intialaiset tutkijat selvittivät, milloin tällainen hampaisto kehittyi valaiden evoluutiossa ja miten se syntyy delfiininpoikasilla.

Fossiilien perusteella hammasvalaiden kantamuodoilla oli vielä 48 miljoonaa vuotta sitten monimuotoinen hampaisto. Vasta noin 30 miljoonaa vuotta sitten, jolloin valaat olivat jo pitkään eläneet vedessä, ilmaantui nykyisen kaltainen piikkejä muistuttava hammasrivi.

Hampaiden kasvun selvittämiseksi tutkijat vertasivat kasvua sääteleviä geenejä porsaista ja museonäytteiksi säilötyistä delfiininsikiöistä. Kävi ilmi, että delfiineillä toimii koko leuan alueella säätelygeeni Bmp4, joka possuilla on aktiivinen vain kulmahampaiden alueella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ohion lääketieteellisen yliopiston Brooke Armfield kollegoineen julkaisi tuloksensa PeerJ-lehdessä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla