Kuva: Jussi Jääskeläinen
Kuva: Jussi Jääskeläinen

Mitä keskivertovenäläiselle merkitsevät suurvalta ja demokratia?

Yksi asia, jota venäläisten on vaikea huomata itsessään, on taipumus suurvalta-ajatteluun. Se näkyy isovelimäisenä suhtautumisena pienempiin valtioihin. Venäläisten kuulee joskus oikein ihmettelevän, kuinka jokin Viron kokoinen valtio voi ylipäätänsä tulla toimeen. Juuri tämä suhtautuminen ärsyttää eniten entisten neuvostotasavaltojen asukkaita, jotka ovat vihdoin päässeet vapaaksi Moskovan käskyvallasta.

Suurvalta ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen käsite kuin historian valossa voisi kuvitella.

Levada-tutkimuskeskus, joka seuraa venäläisten mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista, selvittää myös heidän käsityksiään suurvallasta. Viimeaikaisissa kyselyissä mielipiteet ovat jakautuneet melko tasan, kun kansalaisilta on kysytty, haluavatko he maansa olevan ”suurvalta, jota muut kunnioittavat” vai ”maa, jossa on korkea elintaso”.

Eräästä toisesta kyselystä käy ilmi, että suurvalta on venäläisten mielissä ennen kaikkea maa, jossa ihmiset voivat hyvin ja jolla on suuri taloudellinen potentiaali. Vasta kolmannelta sijalta löytyy sotilasmahti ydinaseineen, mikä puolestaan saa kolme kertaa enemmän ääniä kuin vapaus ja kansalaisoikeudet. 

Kyselytutkimusten mukaan venäläiset suhtautuvat demokratiaan omalla tavallaan. Venäjän katsotaan tarvitsevan demokratiaa, mutta länsimainen demokratia sellaisenaan ei juuri saa kannatusta. Sen sijaan demokratiaa pitää muokata niin, että se vastaa kansallisia traditioita ja erityispiirteitä.

Nykyinen, meidän mielestämme selvästi epädemokraattinen meno nousee esiin myös kulttuurien välisissä vertailuissa. Hollantilainen kulttuurierojen tutkija Geert Hofstede luokittelee Venäjän maihin, joissa vallitsevat suuret valtaetäisyydet. Se tarkoittaa moniarvoisuuden karsastamista ja yksipuolista päätöksentekoa. Läntinen maailma sijoittuu tässä tarkastelussa toiseen, pienten valtaetäisyyksien laitaan.

Samantyyppinen asetelma löytyy kulttuurien maailmankartasta, jonka yhdysvaltalais-saksalainen parivaljakko Ronald Inglehart ja Christian Wenzel ovat laatineet maailmanlaajuisesti arvoja seuraavan World Value Surveyn tulosten pohjalta. Kartta on nelikenttä, johon maailman maat sijoittuvat kahden ulottuvuuden perusteella. Toinen kuvaa sitä, kuinka uskonnollistraditionaalisia tai maallisrationaalisia niiden arvot ovat, toinen sitä, kuinka paljon arvomaailmassa painaa turvallisuushakuisuus tai tasa-arvo ja itsensä ilmaiseminen.

Tässä tarkastelussa protestanttinen Eurooppa suosii maallisia arvoja ja itseilmaisua, katolinen Eurooppa muodostaa oman hieman konservatiivisemman lohkonsa. Venäjä ja muu ortodoksinen maailma jakaa kanssamme maallisia arvoja, mutta turvallisuushakuisuus voittaa kirkkaasti itseilmaisun ja tasa-arvon. Näillä ominaisuuksillaan Venäjä sijoittuu lähelle Kiinaa.

Kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen paneutunut brittitukija Richard Lewis on puolestaan kiinnittänyt huomiota venäläisten impulsiivisuuteen. He muistuttavat eteläeurooppalaisia, jotka tekevät monia asioita yhtä aikaa keskittymättä mihinkään kunnolla. Suomalaiset kuuluvat puolestaan järjestelmällisiin kansoihin. Luokittelu vastaa hyvin yleistä mielikuvaa maittemme kulttuurieroista.

Lue lisää

Elokuun 2015 Tiede-lehdessä on venäläisten arvomaailmasta pitkä artikkeli. Sen on kirjoittanut venäjän kielen ja venäläisen mielen tutkija Arto Mustajoki, joka on venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa. Jos haluat lukea artikkelin, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3222
Liittynyt30.5.2010

Miten venäläiset ajattelevat?

Höpö-höpö- juttua koko alustus. Venäläiset valehtelevat aina sen, minkä ennättävät, jos heiltä jotain kysytään. Tämän takia Jungin persoonallisuusanalyysiakaan ei voi sovaltaa venäläisiin. Eli, jos minulta kysytään, että kuinka venäläiset ajattelevat, niin vastaus on yksinkertainen: he valehtelevat aina, minkä voivat, ja omaksi edukseen.
Lue kommentti

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä