Mitä enemmän niskaa taivuttaa, sitä enemmän kaularanka kuormittuu. Kuva: Jukka Fordell
Mitä enemmän niskaa taivuttaa, sitä enemmän kaularanka kuormittuu. Kuva: Jukka Fordell

Kumara asento lisää pään painoa jopa 22 kiloa.

Selkärankamme on vahva ja joustava, mutta mitä tahansa se ei kestä.

Meitä on neuvottu välttämään vääriä liikkeitä, kun nostamme jotain raskasta, ja huonosta ryhdistä varoitetaan tämän tästä, mutta muistammeko me ohjeet, kun näpräämme puhelintamme tai tabelettiamme tai jumitumme läppärin ääreen tuntikausiksi milloin minkinlaisessa asennossa.

Vaivoista päätellen ilmiselvästi emme. Me emme tule ajatelleeksi, miten paljon asento vaikuttaa yksin pään painoon.

Normaalissa asennossaan suoraan vartalon jatkeena päästä kohdistuu kaularankaan viiden kilon kuormitus. 15 asteen kumarassa paino on jo 12 kiloa, ja kun taivutamme päätämme 60 asteen kulmaan, kuorma nousee peräti 27 kiloon.

Edes nuorten ranka ei enää kestä. Niskakipuisten suomalaisnuorten määrä on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 1991 lähtien, paljastaa fysiatrian erikoislääkärin Minna Ståhlin keväällä valmistunut väitöstutkimus.

Niskakipu on yleistä jo 9–12-vuotiailla, ja iän vähän karttuessa kärsivien määrä lisääntyy: lähes puolet 16–18-vuotiaista tytöistä ja viidesosa pojista ilmoitti poteneensa niskakipua vähintään kerran viikossa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana.

Kaiken kaikkiaan suomalaisia vaivaa kuitenkin eniten alaselkä. Sen kipuilu johtaa toimintakykyä rajoittavien sairauksien tilastoa vuodelta 2015. Niskakivut ovat ”vasta” kolmantena.

Selkäongelmat näkyvät myös työkyvyttömyystilastoissa. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeen saajista joka viides oli eläkkeellä tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.

Harmillista on, että moni kärsii turhaan huonoista asennoista johtuvista niska- ja selkäkivuista. Niihin olisi usein olemassa hoito, mutta Suomessa se tunnetaan vielä huonosti. Maailmalla ja myös naapurissa Ruotsissa tätä mdt-terapiana tunnettua menetelmää käytetään jo yleisesti.

 

Lue lisää

Elokuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä selvittää, miten huonot asennot selkärankaamme vaikuttavat ja miten voisimme päästä eroon niiden tuottamista turhista tuskista.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä12777
Liittynyt12.7.2010

Mobiiliaika koettelee rankaa

Huonojen asentojen vaikutuksia voi korjata reenaamalla. Taas yksi syy lisää lähteä salille. Etukyykky, takakakyykky, maastaveto, dippi ja leuanveto. Muuta se ei tarvii. Ei edes vatsalihasten tai alaselän reenausta erikseen jos ei halua, koska vatsa tulee reenattua etukyykyssä ja selkä maastavedossa. Noilla jo pärjää. Ja puutarhahommia vaan kaikille selkävaivasille.
Lue kommentti
käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1501
Liittynyt12.5.2014

Mobiiliaika koettelee rankaa

Selkävaivoista kirjoitettaessa mainitaan harvoin etunostoja . Tässä artikkelissa sivuttiin etunostoja, kun mainittiin selälle hyvää tehnyt pään nostelu makuulta. Tätä tehdessä voi todeta vatsalihasten jännittyvän. Vatsalihasten voimistaminen etunostojen avulla onkin monessa tapauksessa ainoa liike, mitä täytyy tehdä alaselän ja niskan kipujen poistumiseksi. Huomasin etunostojen auttava vaikutuksen jo 70-luvulla, mutta en tiennyt selkeästi syytä siihen. Eräänä päivänä selatessani fysiologian...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5976
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Vielä törkeämmin vaikkapa Helsinki. 600 000 ihmistä ja kaupunginvaltuusto käyttää ylintä valtaa. He hoitavat tehtäviään harrastepohjalta. Perehtyen jos jo määrin äärimmäisen vähän koskaan yhteenkään asiaan. Ollen pihalla ja täysin eturyhmien pommituksessa. Päättäen miljardeista ja taas miljardeista täysin läpinäkymättömien prosessien vaikutuksessa. Kyllä Trump pahan paha, mutta onneksi meillä Suomessa asiat ovat täydellisesti.
Lue kommentti