Voi nenä, mitä tuli tehtyä! Kuva: Getty Images
Voi nenä, mitä tuli tehtyä! Kuva: Getty Images

Tietyt hermosolut reagoivat virheisiin ja auttavat niiden korjaamisessa.

Tilanne on ehkä tuttu. Olet ravintolassa ja tarjoilija tuo sinulle ruoan pöytään. Hän toivottaa hyvää ruokahalua.

”Kiitos samoin!”, vastaat iloisesti.

Päässä raksuttaa hetken. Eihän tuossa nyt ollut mitään järkeä. Hävettää.

Yhdysvaltalaisen Caltechin ja Cedars-Sinain sairaalan tutkijat ovat nyt selvittäneet, mitä aivoissa tapahtuu tällaisina hetkinä. Neuron-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa he esittävät löytäneensä niin sanottuja ”virhehermosoluja”, jotka leimahtivat toimeen, kun ihminen tajuaa tehneensä jonkin mokan.

Nämä solut ovat tärkeitä, koska ne auttavat havaitsemaan virheen ja toimimaan jatkossa toisin.

Niillä voi myös olla yhteys pakko-oireiseen häiriöön, jossa ihminen toistaa pakonomaisesti tiettyjä rituaaleja, kuten pesee jatkuvasti käsiään tai tarkistelee hellannappuloita kymmeniä kertoja ennen matkalle lähtöä. EEG-tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että joillain pakko-oireista kärsivillä ihmisillä tämä aivojen virheenkorjauskoneisto on yliaktiivinen.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä koehenkilöiden päässä liikkuu, kun he huomaavat tehneensä virheen hyvin yleisesti käytetyssä strooptestissä.

Siinä henkilölle näytetään erivärisiä sanoja, ja hänen pitää kertoa, millä värillä sana on painettu. Testin jekku on siinä, että väriä kuvaavat sanat voivat olla eri värisiä kuin itse sana. Siis vaikkapa sana punainen onkin painettu vihreällä värillä. Silloin oikea vastaus on vihreä, mutta ihminen pyrkii vaistomaisesti sanomaan punainen, koska niinhän paperilla lukee.

Tutkimuksessa oli mukana epilepsiapotilaita, joiden hoitamiseksi heille asennettiin elektrodit aivoihin. Elektrodien avulla tutkijat saattoivat mitata suoraan yksittäisten hermosolujen sähköistä toimintaa. Lisäksi toisilta koehenkilöiltä mitattiin vain aivosähkökäyrää, kun he suorittivat samaa tehtävää.

Havaittiin, että kun koehenkilöt tekivät virheitä väritestissä, tietyt hermosolut aivojen etuotsalohkossa aktivoituvat. Niiden säkenöinti liittyi myös jo aiemmin havaittuihin muutoksiin aivosähkökäyrässä, joita on nähty samanlaisissa tilanteissa.

Virheiden sattuessa aivosähkökäyrässä ilmenee niin sanottu ern-muutos (error-related negativity). Nyt tutkijat pystyivät yhdistämään tämän muutoksen tiettyihin hermosolujen keskittymiin, joita he kutsuvat virheneuroneiksi.

Niitä löytyy aivoista ainakin niin sanotulta mediaalifrontaaliselta aivokuorelta. Nyt mitattu paikka sijaitsee suunnilleen kulmakarvojen yläpuolella, ylhäällä ohimolla.

Kokeessa henkilöille myös kerrottiin jokaisen vastauksen jälkeen, menikö se oikein vai väärin, mutta hermosolut reagoivat väärään vastaukseen välittömästi.

Tutkijat havaitsivat myös sellaisen yhteyden, että vaikka virheneuronit aktivoituivat väärän vastauksen jälkeen, niin vaadittiin myös havaittava ern-muutos aivosähkökäyrässä, jotta henkilö otti mokastaan opiksi ja vastasi jatkossa tarkemmin.

Tästä tutkijat päättelevät, että virheenkorjaus edellyttää isomman hermoverkoston osallistumista.

”Koe antaa arvokasta uutta tietoa mekanismeista, joilla ihmiset säätelevät käytöstään”, kertoo neurokirurgian professori Adam Mamelak tutkimustiedotteessa.

Seuraavaksi voidaan koettaa häiritä näitä hermosoluja keinotekoisesti, jotta nähdään, miten se vaikuttaa ihmisen kykyyn hoksata mokiaan. Tästä voi joskus olla hyötyä erilaisten mielen sairauksien ja häiriöiden hoidossa.