Mikroskooppikuva hiiren aivojen keskuskellosta eli suprakiasmaattisesta tumakkeesta. Hermosolujen tumat on värjätty fluoresoimaan sinisinä. Kellonsäätäjämolekyyli vip:n runsaus näkyy vihreänä fluoresenssina.
Mikroskooppikuva hiiren aivojen keskuskellosta eli suprakiasmaattisesta tumakkeesta. Hermosolujen tumat on värjätty fluoresoimaan sinisinä. Kellonsäätäjämolekyyli vip:n runsaus näkyy vihreänä fluoresenssina.

Aikaerorasitus lyheni hiirikokeessa puoleen.

Sisäisen kellon tutkijat havaitsivat yllätyksekseen, että aivojen molekyyli, joka tavallisesti säätelee aivojen kellosolujen yhtaikaisuutta, suurena annoksena eriaikaistaakin solut. Tämän sekoittumisen jälkeen solut sopeutuvat täysin uuteen vuorokausirytmiin puolet tavallista nopeammin. Hiirillä tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Erik Herzog Washingtonin yliopistosta St. Louisista työryhmineen tutki aminohapoista koostuvaa säätelymolekyyliä nimeltä vip (vasoaktiivinen intestinaalinen polypeptidi). Nisäkkäiden elimistön keskuskellon eli aivojen suprakiasmaattisen tumakkeen noin 20 000 hermosolua käyttävät vipiä synkronoituakseen samaan rytmiin.

Tutkijat kuitenkin huomasivat hiirillä, että jos vip-pitoisuus ylittää tietyn kynnysarvon, se alkaakin ajaa soluja eri rytmiin ja sitä perusteellisemmin, mitä enemmän vipiä on läsnä.

Herzogille ja kollegoille tuli mieleen, että sekoittuminen saattaa herkistää hermosolut ympäristön ärsykkeille. Siksi he kokeilivat, miten hiiren vipillä sekoitetut suprakiasmaattisen tumakkeen solut reagoivat ympäristön valorytmin vaihdokseen.

Kävi ilmi, että jos hiirille annetaan iso annos vipiä päivää ennen kuin vuorokausirytmi vaihdetaan, jet lagin eli aikaerorasituksen kesto lyhenee puoleen.

Nyt Herzog toivoo, että he keksisivät tavan saada aivot itse tuottamaan ison vip-annoksen tai oppisivat jäljittelemään vipin vaikutusta vaikkapa sopivalla valaistuksen käytöllä.

Tällainen avaisi mahdollisuuden lyhentää ihmisten aikaerorasitusta. Biologisen kellon vastaisesti eläminen kun altistaa monenlaisille terveysongelmille lihavuudesta masennukseen. Pelkkä tunninkin kellonsiirto normaali- ja kesäajan välillä lisää Herzogin mukaan autokolareiden ja sydänkohtausten riskiä.

Aiheesta lisää: Sairaus iskee, kun sisäinen kello sekoaa. 

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?