Pyöräilijöitä ei pidetä liikenteen kohteliaimpana ryhmänä. Kuva: Esa Syväkuru
Pyöräilijöitä ei pidetä liikenteen kohteliaimpana ryhmänä. Kuva: Esa Syväkuru

Epäinhimillistäminen saattaa lisätä autoilijoiden tahallisia aggressiota pyöräilijöitä kohtaan.

Kevät tuo taas pyöräilijät sankoin joukoin liikenteeseen. Ryntäys saattaa kiristää monen muun tiellä liikkujan pinnaa, jos tuoreen australialaisen tutkimuksen havainnot pätevät myös toisella puolella maapalloa.

Kolmen australialaisen yliopiston tutkijat huomasivat, että monet eivät pidä pyöräilijöitä aivan täysinä ihmisinä. Pyöräilijät muistuttavat tässä suhteessa joitakin vähemmistöjä, joita valtaväestö katsoo alaspäin.

Aiemmin epäinhimillistämistä on tutkittu juuri etnisten ryhmien välillä. Nyt liikennepsykologit käyttivät samoja menetelmiä selvittääkseen suhtautumista pyöräilijöihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Testipatteri tehtiin 440 vastaajalle. Heiltä pyydettiin kantoja pyöräilijöiden järkevyyttä, pinnallisuutta tai itsekurin puutetta kuvaaviin väitteisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asetta karkeamman epäinhimillistämisen mittari taas sovelsi kuuluisaa evoluutiota esittävää kuvaa, jossa ihminen kehittyy vaiheittain neljällä jalalla liikkuvasta apinasta. Tästä esitettiin myös hyönteisestä ihmiseksi -versio.

 

 

Pyöräilijät pääsivät tällä asteikolla keskimäärin kohtaan 82,0. Kuva: Monash-yliopisto.

Osallistujille kerrottiin, että jotkut uskovat, että ihmiset voivat vaihdella sen mukaan, miten ihmismäisiä he ovat, ja että toiset ihmiset vaikuttavat pidemmälle kehittyneiltä. Tämän evästyksen jälkeen piti sijoittaa evoluutiokuvioihin pyöräilijän paikka.

Molemmilla eläimestä ihmiseksi -asteikoilla 41 prosenttia ihmisistä arvioi pyöräilijät vähemmän kuin täysiksi ihmisiksi.

Tulosta voi verrata etnisistä ryhmistä tehtyihin epäinhimillistämismittauksiin, joita on tehty eri maissa. Pyöräilijät ovat esimerkiksi alempana kuin meksikolaiset maahanmuuttajat tai eurooppalaiset amerikkalaisten mielestä, mutta korkeammalla kuin arabit tai muslimit.

Sanallisessa arviossa 55 prosenttia ei-pyöräilijöistä piti pyöräilijöitä alempina ihmisinä.

Epäihmillistämistä täydensivät aggressiot. Osallistujista 17 prosenttia kertoi ajaneensa autolla niin, että oli tahallaan estänyt pyöräilijän kulkua, ja joka kymmenes tunnusti ajaneensa tahallaan pyöräilijän läheltä viistäen.

”Kun ei pidä joitakin täysin ihmisinä, on helpompi oikeuttaa vihaa tai aggressioita heitä kohtaan”, selittää Monash-yliopiston tutkija Alexa Delbosc tutkimustiedotteessa.

Ryhmä arvelee, että asenteet ruokkivat vastakkainasettelujen kierrettä liikenteessä. Kun pyöräilijät kokevat joutuvansa väheksytyksi, he saattavat vastata samalla mitalla autoilijoita kohtaan ja siten voimistaa taas itseensä kohdistuvia kielteisiä asenteita.

Tutkijoiden viimekätinen tavoite onkin kehittää toimenpiteitä, joilla voisi vähentää epäinhimillistämistä.

Suomessa ei ole vastaavaa tutkimusta tehty, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen. Tulos on hänestä erikoinen.

”Suurin osa ihmisistä on liikenteen sekakäyttäjiä. Samat ihmiset liikkuvat eri kulkumuodoilla. Erikoista, että toisia arvioitaisiin kulkumuodon perusteella”, Kaistinen sanoo.

Pyöräilijöitä Suomessakaan ei pidetä kovin kohteliaina tiellä liikkujina. Liikenneturvan kyselyn mukaan jalankulkijat ovat kaikkein huomaavaisimpia ja autoilijatkin pidetään selvästi kohteliaampina kuin pyöräilijöitä.

Vain mopoilijoita pidettiin vähemmän kohteliaina kuin polkupyörällä kulkijoita.

Voi olla, että kyse ei ole niinkään siitä, että pyörälle noustessaan ihmiset muuttuisivat jotenkin piittaamattomiksi. Pyörällä ehkä vain joudutaan herkemmin tilanteisiin, jossa toisia alkaa potuttaa.

”Liikenteessä ärsyttävät yllätykset. Ne lisääntyvät, kun nopeudet ja liikennemäärät kasvavat. Epäilen, että kaksipyöräiset pystyvät yllättämään muut helpommin”, Kaistinen pohtii.

Australialaisten tutkimus oli alustava pilottitutkimus, eikä sen otos edustanut hyvin koko väestöä. Yliedustettuna olivat hyvätuloiset aikuiset miehet. Se voi tutkijoiden mukaan vaikuttaa tuloksiin.

Tutkimus julkaistiin Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour -julkaisussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla