Täysjyväleivästä ei kannata luopua ilman pakottavaa syytä. Sen terveyshyötyjä on vaikea korvata millään. Kuva: iStock
Täysjyväleivästä ei kannata luopua ilman pakottavaa syytä. Sen terveyshyötyjä on vaikea korvata millään. Kuva: iStock

Vatsa ärtyy paljon muustakin kuin viljan sitkoaineesta.

Yhä useampi meistä valittaa vatsavaivoja. Pieneen osaan ongelmista löytyy elimellinen syy. Valtaosan vaivat jäävät selityksettä.

Näitä toiminnallisia vatsavaivoja kutsutaan yhteisellä nimellä ärtyneen suolen oireyhtymä, ytimekkäästi ibs; lyhenne tulee oireiston englanninkielisestä nimestä irritable bowel syndrome. Riesat vaihtelevat ihmisestä toiseen, mutta yleisiä tuntemuksia ovat epämääräiset kivut, väänteet, turvotus, ilmavaivat ja ripuli.

Ibs:ää tutkitaan ahkerasti, mutta tutkijat eivät osaa vielä sanoa, mistä näiden sinänsä vaarattomien mutta joskus hyvinkin piinallisten vatsavaivojen yleistyminen johtuu.

Julkisuudessa ykkösepäillyksi on viime vuosina nostettu gluteeni, vehnän, ohran ja rukiin sisältämä sitkoproteiini. Moni on ottanut syytöksistä vaarin ja ryhtynyt gluttaamaan, karsinut ruokavaliostaan viljatuotteet. Gluttauksesta on tullut suorastaan trendi niin maailmalla kuin meillä.

Ravitsemustutkijoita tilanne huolestuttaa. Varsinaista gluteenista johtuvaa tulehdussairautta, keliakiaa, sairastaa vain pari prosenttia suomalaista, joten moni gluttaa turhaan.

Mikä neuvoksi?

On totta, että osa ihmisistä saa viljoista vatsavaivoja, vaikka ei sairastaisi keliakiaa. Ennen kuin hylkää viljat kokonaan, kannattaa selvittää, johtuvatko vatsaoireet todella niistä.

Tutkijat muistuttavat täysjyväviljojen tärkeydestä. Ne sisältävät tähdellisiä ravintoaineita ja terveellisiä kuituja, jotka auttavat pienentämään kansantautiemme, sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. Täysjyväviljojen hyötyjä on vaikea korvata millään muulla.

Gluteenin lisäksi vatsavaivoja pystyvät aiheuttamaan muutkin ruoka-aineet, vaikkapa hedelmät, rasvat, palkokasvit, vatsajogurtit ja sokerit.

Aina kyse ei ole ruoasta alkuunkaan. Vatsaa voivat ärsyttää haitalliset suolistomikrobit, tulehdussolujen aktivoituminen, virus- tai bakteeri-infektio, epäsäännöllinen ruokailurytmi tai kiireinen elämä ja henkinen kuormitus. Moni potee stressiäkin vatsallaan.

 

Lue lisää

Maaliskuun 2018 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa lääketieteen erikoistoimittaja Mari Heikkilä purkaa jatkuvasti yleistyvien vatsaongelmien vyyhteä. Hän kertoo myös, mitä ravitsemustutkija suosittelee ensiavuksi. Alkuun pääsee kotikokein.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudistuneessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Käyttäjä6551
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt10.3.2018

Moni hylkää gluteenin suotta

Erityisesti O- veriryhmän omaaville gluteeniton ruokavalio on parhain ja helppoin, yksinkertaisin tapa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä . Muun veriryhmän omaavan kohdalla siitä voi olla jopa haittaa. Suosittelen tutustumaan veriryhmän mukaiseen ruokavalioon. Kirjallisuutta esim. Elä oiken oman tyyppisi mukaan jonka on julkaissut uranuurtaja yksilöllisen hyvinvoinnin saralla , veriryhmän mukaan amerikkalainen Dr. Peter D'Dadamo.
Lue kommentti
insinjööri
Seuraa 
Viestejä505
Liittynyt20.6.2016

Moni hylkää gluteenin suotta

"Tutkijat muistuttavat täysjyväviljojen tärkeydestä. Ne sisältävät tähdellisiä ravintoaineita ja terveellisiä kuituja, jotka auttavat pienentämään kansantautiemme, sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. Täysjyväviljojen hyötyjä on vaikea korvata millään muulla." Mihin nuo varoittelut, suositukset ja jopa suoranaiset väittämät perustuvat? Tutkijat osannevat lähdeviittein todistaa kantansa? Entä miksi tutkijat eivät ole samalla tavalla huolissaan niiden ihmisten terveydestä, joilla on esim...
Lue kommentti
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois

Jokin pieni otus kipitti joen pohjassa jo 540 miljoonaa vuotta sitten.

Kiinasta on löytynyt maailman vanhimmat tunnetut jalanjäljet. Tai oikeammin raajan- tai ulokkeenjäljet.

Jokin pieni otus, todennäköisesti myöhempien niveljalkaisten varhainen esi-isä, on kipittänyt ja kaivautunut joen pohjassa satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyään tuo muinainen joenpohja on kiveä Etelä-Kiinassa. Kivettyneet jäljet löytyivät kahden kivikerroksen välistä. Niistä vanhempi on ajoitettu 551 miljoonan vuoden ikäiseksi ja nuorempi 541 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Otus on siis elänyt yli 540 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei vielä tunneta jalallisia olentoja. Otus on elänyt juuri ennen kambrikautta, jolloin eläinkunta kehittyi räjähdysmäisesti ja uusia lajeja syntyi valtavasti.

Fossiili ajoittuu ediacara-kauden viimeisille vuosimiljoonille. Tuona aikana kehittyivät ensimmäiset monisoluiset ja monimutkaisemmat eläimet.

Valtaosa tuon ajan fossiileista on erilaisia pehmytkudoksisia matoja ja pussimaisia pieneliöitä. Nyt jälkensä jättäneellä otuksella on siis kuitenkin jo tuolloin ollut raajat. Tämä on merkittävää, sillä löydös voi auttaa ymmärtämään eliöiden kehitystä paremmin.

”Eläimet käyttävät ulokkeitaan liikkumiseen, pesänrakennukseen, taisteluun ja syömiseen. On tärkeä tietää, milloin ensimmäiset raajat ilmaantuivat ja mille eläimille, koska sitten ymmärrämme paremmin, miten muinaiset eläimet maapallolla alkoivat muuttua”, selittää geobiologi, professori Shuhai Xiao Virginian teknillisestä yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Kivettyneet jäljet ovat niin pieniä, että tutkijat saivat toden teolla tihrustaa kiveä eri kulmissa, jotta auringonvalo olisi osunut pieniin yksityiskohtiin. Jäljet ovat todella hentoja ja vain muutaman millimetrin kokoisia.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, minkälainen ötökkä jäljet on jättänyt. Asiaa helpottaisi, jos itse otus olisi kuollut ja kivettynyt jälkien läheisyyteen, mutta näin ei ole käynyt

Tutkijat kuitenkin arvelevat, että otus on ollut ehkä sormenpään levyinen ja sillä on mahdollisesti ollut neljä tai viisikin paria jalkoja.

Jäljet ovat kahdessa rivissä, ja fossiilista erottuu myös tunnelia muistuttavia kohoumia. Jälkien perusteella tutkijat ovat hahmotelleet otuksen liikkeet ja ulkonäön.

Tutkijat uumoilevat, että pieni otus on painanut menemään pohjaa pitkin ja välillä kaivautunut pohjahiekkaan, kenties pyydystääkseen mikrobeja ruoakseen tai happea etsien. Voi olla, että tällaisilla pienillä, pohjasedimenttiä sekoittaneilla otuksilla on ollut suurempikin vaikutus muinaisen maapallon geokemiallisiin prosesseihin.Tuolloin yli 540 miljoonaa vuotta sitten maapallon kaikki elämä oli vielä merissä. Ensimmäiset eläimet siirtyivät maalle vasta miljoonia vuosia myöhemmin. Maan päällä ei ollut vielä kasvejakaan.Tutkijat ovat alustavasti sijoittaneet jäljet jättäneen otuksen muinaiseen Lamonte-sukuun, jolle kaivautuminen on ollut muidenkin fossiilien perusteella tyypillistä. Eläintä ei kuitenkaan näillä tiedoilla voida tunnistaa. Otus on kenties ollut sukua joko myöhemmille niveljalkaisille tai nivelmadoille.Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Myös häviävälle puolelle joutuminen ja voimattomuuden tunne lisävät salaliittoteorioiden viehätystä.

Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma. Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää.

Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille.

Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana.

Viime vaalien myllerryksessä julkisuuteen tunki mitä oudoimpia valeuutisia ja hämäriä salaliittoteorioita, joista häiriintynein oli ehkä väite demokraattipoliitikkojen pyörittämästä lapsipornoluolasta pizzaravintolan kellarissa.

”Hallitukseen ja yhteiskunnan instituutioihin kohdistuvia salaliittoteorioita esiintyy läpi poliittisen kentän. Näissä uskomuksissa annetaan ylenpalttista vaikutusvaltaa jollekin näkymättömälle toimijalle tai salamyhkäiselle taholle”, Vitriol kuvailee.

”Salaliittoteoriat usein perustuvat jo kumottuihin harhaluuloihin, ja niihin uskova pyrkii niiden avulla torjumaan omaa maailmankuvaansa uhkaavan tiedon, joten niitä on hankala oikaista”, Vitriol sanoo PsyPost-verkkolehdessä.

Vitriolin ja Marshin tutkimuksessa 394 amerikkalaista sai vastata politiikkaa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen vuoden 2016 presidentinvaalien.

Heidän piti ensin arvioida, miten hyvin he tuntevat hallituksen politiikkaa. Sitten heitä pyydettiin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä missäkin linjauksessa ja hankkeessa on oikeasti kyse ja miten ne vaikuttavat.

Löytyi kiinnostava yhteys: mitä kauempana ihmisen käsitys omista tiedoistaan oli todellisesta osaamisesta, sitä todennäköisemmin hän myös uskoi johonkin salaliittoteoriaan, kuten että aids on Yhdysvaltain hallituksen luoma sairaus tai että prinsessa Dianan kuolema oli salamurha.

Kiintoisaa oli sekin, että ilmiö näytti vaikuttavan voimakkaammin Hillary Clintonin kannattajiin sen jälkeen, kun Clinton oli hävinnyt vaalit Donald Trumpille. Toisin sanoen hävinnyt puoli halusi entistä herkemmin uskoa, että maailmassa on meneillään jotain hämärää.

Sama on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Kun Barack Obama voitti Mitt Romneyn vuoden 2012 presidentinvaaleissa, tuolloin alakynteen jääneet republikaanit epäilivät todennäköisemmin, että vaalituloksissa tai maailmassa yleensä oli jotain vilunkia meneillään.

Salaliittoteoriat ovat siis tavallaan häviäjien harrastus.

”Kun ihmiset kokevat olevansa voimattomia ja heidän kannattamansa puolue häviää, salaliittoteorioista tulee houkuttelevia. Ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi eivätkä koe pystyvänsä hallitsemaan tärkeitä tapahtumia ja asioita”, Vitriol selittää.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Vitriol oli hiljattain tekemässä myös toista tutkimusta, joka julkaistiin samassa lehdessä. Tämä 3 500 ihmistä kattanut kyselytutkimus osoitti salaliittoteorioihin uskomisen olevan kytköksissä siihen, että ihminen uskoo yhteiskunnan perusarvojen olevan uhattuina.

Yhdysvalloissa ja epäilemättä muissakin maissa oikeiston ja vasemmiston salaliittoteoriat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikan laitaoikeisto esitti pitkään väitteitä siitä, että presidentti Obama olisi syntynyt Keniassa.

Tässä kelkassa oli myös Trump ennen valintaansa presidentiksi. Obaman on myös väitetty olevan muslimi.

Demokraattien kannattajien ja vasemmiston parissa taas on yleisempää uskoa, että WTC:n tornien romahdukseen johti jonkinlainen Yhdysvaltain sisäinen salaliitto. Uskomukset kohdistuvat siis tyypillisesti vastakkaiseen poliittiseen siipeen.

Myös kummankin laidan tieteenvastaisia näkemyksiä on tutkittu, ja ne näyttävät menevän melko tasan.

Republikaanien kannattajille on huomattavasti tyypillisempää vastustaa evoluutioteoriaa ja kiistää ilmastonmuutos kuin demokraateille. Vasemmisto taas suhtautuu epäluuloisemmin geenimuunteluun ja rokotteisiin.

Karkeasti voi sanoa, että vasemmistolle on tyypillisempää epäillä suuryrityksiä, kun oikeistolainen taas epäilee hallitusta.

Ylipäänsä näyttää siltä, että ihminen valitsee sellaiset uskomukset, jotka sopivat hänen maailmankuvaansa, olivat ne totta tai eivät.