Emotähden pätsiksi kuumentama kaasuplaneetta voisi taiteilijan mielestä näyttää tältä. Robert Hurt / NASA / JPL-Caltech
Emotähden pätsiksi kuumentama kaasuplaneetta voisi taiteilijan mielestä näyttää tältä. Robert Hurt / NASA / JPL-Caltech

Se kiehuu pian olemattomiin.

Joutsenen tähdistöstä 650 valovuoden päästä löytyi eksoplaneetta, jonka kohtalo on karu. Melkein kolme kertaa Jupiteria suurempi kaasujättiläinen kiertää emotähteään niin lähellä, että tähden raastava ultraviolettisäteily käytännössä repii planeetasta kaasukehää irti. Planeetan perässä näkyy komeetan hännän kaltainen kaasuvana.

Kelt-9b-planeetan kiertoaika tähtensä ympäri on vain puolitoista päivää. Se on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä kuin Kuu Maahan. Toisin sanoen planeetasta aina sama puoli on tähteä päin.

Planeetan päiväpuolelle porottaa niin ankarasti, että planeetta on lähestulkoon yhtä kuuma kuin meidän aurinkomme, yli 4 300 astetta. Auringon pintalämpötila on noin 5 500 astetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Planeetan emotähti Kelt-9 on puolestaan kaksi kertaa suurempi ja myös kaksi kertaa kuumempi kuin Aurinko. Sekin palaa loppuun nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ennen pitkää planeetta kiehuu kokonaan olemattomiin. Jos tällaisilla kaasujättiläisillä on kiinteä kiviydin, kuten jotkut teoriat ehdottavat, kaasukehä lähtee avaruuden tuuliin ja planeetasta jää jäljelle pieni, Merkuriusta muistuttava kivimötikkä, kuin siemen omenasta.

Lopulta sekin tuhoutuu, kun emotähti noin miljardin vuoden päästä pullistuu punaiseksi jättiläiseksi ja nielaisee planeetan.

Planeetan löysivät vuonna 2014 Ohion osavaltionyliopiston ja Vanderbiltin yliopiston tähtitieteilijät. Tutkijoiden havainto julkaistiin nyt Nature-lehdessä.

Planeetta ei löytynyt helposti. Tutkijat havaitsivat teleskoopilla, että kyseinen tähti himmenee säännöllisesti aivan vähän, kadottaen vain noin puoli prosenttia tavallisesta kirkkaudestaan.

Himmentyminen tapahtui aina puolentoista päivän välein, mistä voitiin päätellä, että sen editse kulkee planeetta hyvin läheltä. Tarkemmat havainnot paljastivat lisää yksityiskohtia.

Luonnollisestikaan planeetalta ei odoteta löytyvän elämää. Havainto on silti tärkeä.

”Kun yritämme saada kokonaiskuvan maailmankaikkeuden planeetoista, on yhtä tärkeää ymmärtää, miten planeetat tuhoutuvat kuin ymmärtää, miten ne syntyvät ja kehittyvät”, sanoo fysiikan ja tähtitieteen professori Keivan Stassun Vanderbiltin yliopistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla