Kipuhermopääte. Lupaava kivunlievittäjä, pap-molekyyli näkyy punaisena. Kuva: Mark Zylka.
Kipuhermopääte. Lupaava kivunlievittäjä, pap-molekyyli näkyy punaisena. Kuva: Mark Zylka.

Suomalais-yhdysvaltalainen tutkimus johti kivun säätelyn jäljille.

Helsingin yliopiston professori Pirkko Vihkon tutkima pap-entsyymi eli eturauhasen hapan fosfataasi paljastui yllättäen kahdeksan kertaa morfiinia tehokkaammaksi kivunlievittäjäksi.

Aiemmin Vihko on tutkinut kyseistä molekyyliä lähinnä eturauhassyövän yhteydessä. Sitä käytettiin myös syövän seulonnassa ennen psa-määritystä.

Frap-molekyylin avulla on puolestaan tunnistettu kipua välittävät hermosolut jo 50 vuoden ajan. Yhtäläisyydet sen ja pap:n välillä alkoivat kuitenkin vasta hiljattain askarruttaa tutkijoita.

Kun frap:ia tutkiva Mark Zylkan johtama yhdysvaltalaisryhmä ja Vihkon suomalaisryhmä yhdistivät voimansa, selvisi että kyseessä oli yksi ja sama molekyyli. Tämä avasi aivan uusia mahdollisuuksia kivun säätelyn tutkimiseen, sillä suomalaisryhmällä oli jo valmiina poistogeeninen hiirikanta, jolta pap puuttui.

Kuten tutkijat jo ounastelivat, näiden hiirten huomattiin olevan poikkeuksellisen herkkiä kivulle. Kun niille annettiin pap-entsyymiä ruiskeena, kipu lieventyi. Vaikutus kesti useita päiviä.

Lisäksi tutkimusryhmät onnistuivat selvittämään, kuinka pap toimii hermosoluissa. Se muuttaa kipua tuottavaa adenosiinitrifosfaattia (atp) kipua hillitseväksi adenosiiniksi.

Pap:ia voitaisiin ehkä käyttää kipulääkkeenä sellaisenaan, mutta se pitäisi injektoida elimistöön. Seuraavaksi tutkijat yrittävät löytää molekyylin, jolla olisi sama vaikutus, mutta jonka voisi ottaa myös suun kautta.

Tutkimuksen julkaisi Neuron.